Toisinaan kyllä tuntuu siltä, että tapakäyttäytymis kelloa olisi hyvä kääntää yks parikymmentä vuotta taakse päin. Sitä paitsi, kohta kootaan kriisiryhmä, kun liikuntatunnilla joku kaatuu luistellessa. En mitenkään erityisesti myöskään nauti siitä, kun poitsun(7v)opettaja oli kovin huolissaan, kun junnu tulee koulusta kotiin, jossa joutuu olemaan kokonaisen 2-3tuntia yksin, vaikkakin hän poitsu sitä itse halusi. Siitä piti antaa kuntaan virallinen selvitys. Mitenköhän lapset on ennen pärjänneet yksin kotona? Yhteiskunta tuntuu aika mädälle?
<center> NÖY PÄNIK</center>
|