Omasta puolestanikin lämpimät kiitokset.
Retki oli kaikin puolin (paikka, reitit, seura, ajot, sää ...) aivan huippuluokkaa.
Susia ei lauantai-iltana kuultu mutta pirtissä raikui iltaseitsemästä aamukahdeksaan viikon luontoäänenä Keijo-Annikin veretseisauttava kuorsaus. Epun koira fanitti varmaan täböllä.
En kyllä ollenkaan valita. Keijo-Annikin huoneeseen ei ollut tunkua ja korvatulpat päässä pystyy nukkumaan pahemmassakin mekkalassa.
- p
|