Nyt on reilu viikko paranneltu kotonurkissa selkää, venäjällä safaroinnin jälkeen. Range ei sitten selvinnyt matkaan vaan matkalla katsastukseen muuttu kaatuma tautiseksi. Eihän tollasta autoa saa katsastettua ja maasta itään vietyä.
matkassa oli c303 volvo ja lr defe 90
sen verran oli edellisestä matkasta opittu että ihminen on ravintoketjun loppupäässä eikä pysty syömään (ainakaan safarointi hommissa) mitään auton pohjalle valunutta, esim kanan munaa. sen sijaan sian niska eri muodoissaan on erinomaista retki ruokaa
torstai meni tullissa jurottaessa. venäjälle päästyä hankittiin safarijuomia sekä kuskeille että apu veijoille. näin kesä kuumalla kannattaa tarkkailla nestetasapainoa ettei toimitakyky häiriinny. iltaa vasten ajeltiin ensimmäiseen leiriin kirvun vanhan huopatehtaan liepeeseen.
perjantai aamuna kun ryhmä oli koossa, aloitettiin varsinainen safarointi. ensimmäinen pätkä oli kirvun pohjoispuolelta suolijärven päästä montolaan / ylikuunuun (dyymovaan). reitin lopussa on suo kierto jossa pääsee pikkasen kikkaileen kalliolla. volvo nostelee takatassua.
montolasta kurvattiin takaisin kohti kirvua. pätkä olikin ylikuunun ja kirvun välinen "maantie". me hypättiin uudelle uralle keskiselässä ja ajettiin aiemmin ajamaton reitti takaisin edelliselle uralle. välillä meinas usko loppua kun suunnistus välineinä oli kartta ja luja usko omaan suuntavaistoon. lopulta reitti kuitenkin päästiin ajamaan. uralle oli kasvanut muutama puu.
ajettiin toistamiseen suokierto. defee saapuu varsinaiselle uralle. tästä meni / menee ladogan kierrolla joku pätkä. näin kesällä reitin ajaminen onnistuu vakiommallakin kärryllä
montolasta otettiin uutta suuntaa meskalan / rätykylän suuntaan. täällä hämmennettiinkin pari pitkää umpiperää. pelkkä usko ei riittänyt. oltais tarvittu vahvistukseksi vähintään gps laitteita. kyllä se ura ainakin kartassa on. 60 vuotta huonoa tienpitoa....
me kannettiin osaltamme kortemme kekoon tien hoidollisista toimista. esa laulattaa tukkiprätkää.
umpiperien uuvuttamina rynnimme uusille urille ja kohti inkilää. matkalla seurailtiin "toimivaa metsäpaloa". en tiedä oliko palo karannut läheiseltä kaatopiakalta vai mikä hama oli käynyt.
samalta paikalta löytyi nukke joka mielestäni kuvaa kannaksen ja miksei isoa osaa muunkin venäjän tilaa. hylättynä, resuisena ja raajarikkona...siitä huolimatta jaksaa iloisena morjestella
inkilästä ajettiin pähämän poikain suosituksesta ns radanvarsi reitti, joka kulkee inkilästä ojajärven asemalle seuraillen rataa. täällä olikin muutamia kosteampia paikkoja. volvollakin sai laulatella ihan kunnolla
vaikka volvon etenemiskykyä moni kehuu niin ei se kahdella pyörällä meinaa edetä. tassut mahaan niin matka jatkuu.
radanvarsi reitillä on myös kaksi radan ylitystä. radan ylitykset tuo hommaan oman kuumotuksensa. ei paljoa huvita muistella parin talven takaista kelkkaretkeä missä kone juuttui raiteisiin ja just ku saatiin masiina penkalle tuli juna ja heti perään toinen toisesta suunnasta vaikka raiteita on vain yksi....
riittävän isoilla renkailla homma onnistuu helposti vaikka radanrakentajat onkin säästelleet sepelissä
taas kävi sama homma. just ku autot oli yli niin tuli...
ennen toista radan ylitystä roverin takatukivarret päätti hankaloittaa matkan tekoa. toinen osoitti ylös ja toinen alas. tästä on jauhettu ihan riittävästi; heikot mitkä heikot. kunnon jööti varret tekoon tai tilaukseen ennen seuraavaa safaria...
ei auttanut muu ku ottaa volvon vakiovarusteena oleva kirves käyttöön ja pajottaa varret suoraksi. tangot kesti hyvin lopun safarin.
tauon aikana kello hiipi nukkumaan meno asentoon. vauhdilla eteen päin ja kohti käkisalmea ja laatokan rantaa, vaikka reitillä olikin tasaisesti pikkasen estettä.
aamusta siinä auringon noustessa päätettiin lauantain kunniaksi etsiytyä saunan lämpöön. sehän onnistuu helposti lomarannassa, antin hoivissa. sen verran oltiin kuitenkin maasturisti hengessa ettei ihan suoraan ajeltu pyhäjärvelle. matkalla kuljailtiin pörtsykän, ala/ylä puustin, lankkukankaan, keikkasuon ja rattoisten kautta lomarantaan. illalla 8 aikaan oltiin antilla. majoituttiin uuteen rakennukseen ja oltiin sen ensimmäiset asiakkaat (ovet, seinä/lattia pinnat puuttuu...)
uran etsinnässä jossain ala-puustin maisemissa
mutauraa lankkukankaalla
keikkasuolla otettiin muutaman tunnin umpiperä kun reitti vain pieneni ja pieni. täälläkin olisi gps ollut suurena apuna..
välillä reitti näytti hyvälle ja taas hävis suolle. ei auttanu muu ku kääntyä tulo jäljille
lauantai illan ohjelmassa oli saunonnan lisäksi tietenkin perinteistä safarijuomien nauttimista ja paikallisväestöön tutustumista
sunnuntaina käytiin vielä käkkärin torilla ostoksilla ja matkailtiin kaarlahden (kusnetsoen) ja kaukolan (stepanskoe) kautta viime syksyiselle patrolin katon teurastus paikalle. lupaukseni mukaisesti kävin hakemassa talven yli levänneet katon palat pois.
samalla kärvennettiin viimeiset pihvit. grillin sytytysneste oli päässyt loppumaan mutta hyvinhän toi syttyi "viiden" tähden juomalla.
tälläinen harjoitus tällä kertaa. opittinko mitään....kesä safarille raidia ja offia (muut hyttys myrkyt ei maasturisti hommissa kelpaa)