Volkswagen Jetta 1.3 -88. Ajettu n. 250 tkm, kun keväällä 2002 vaihdoin luotettavan Skoda 120L:ni mokomaan paskaan.Maksoi 650 euroa. Auto oli ollut mulla noin viikon, kun matkalla Tampereelta kotio Jämsänkoskelle alkoi kuulumaan takajarruista kamalaa meteliä ja joten miten uskalsin nilkuttaa Orituvan pihaan tutkailemaan. Rummut irti ja kaikki jarrurojut tipahti ulos. Jouset katki, ja ne mitä oli kiinni näytti olevan edellisen remonteeraajan jäljiltä väärin päin :O. Rojut jotenmiten sisään ja kenkien pulttaus kii niin ettei ne liiku. Kävi tiepalvelukin paikalla, mutta turha keikka kun ei sillä ollut sopivia jarruhiluja eikä pääsiäismaanantaina niitä mistään saanut.
Kun aloin laittamaan jarruja amiksella, huomasin samalla että ulompi laakeri oli palanut ihan karrelle :O ja toiselta puoleltakin melkein.
No, jarrut sain koko lailla kuntoon ja samalla testasin siinä laitteella iskaritkin joiden kuntoa epäilin. Ihan loppuhan nekin oli joten mokomat kalliit osat tuli uhrattua takapäähän. Niinkuin jarruosat ja laakeritkaan olisi halpoja olleet...
Jokunen viikko taisi mennä ihan silleen että auto toimikin. Sitten kun olin amiksen kevätjuhlasta tulossa kotiin ja käännyin Nesteelle tankatakseni, alkoi kuulua kamalaa kolinaa ja veto loppui. Onneksi se lipui Nesteen pihaan asti parkkiin. Vetoakseli oli tipahtanut koneen puolelta irti :O. Osa pulteista oli katki, mutta osa ryöminyt ihan ehjinä ulos.
En vieläkään tajunnut luovuttaa, vaan kunnostin vetoakselin, korjasin kierteet ja pistin akselin takas paikoilleen, taloyhtiön parkkipaikalla kun koulukin oli kii. Auraukset säädin kohdalleen mittanauhan avulla. Vetonivel oli kuitenkin tipahtaessaan mennyt paskaksi, koska se alkoi naputtaa.
Kesän lopulla alkoi katsastus häämöttää. Lähetin poikakaverini mittauttaan päästöt ja tuomio oli tyly: päästöjä oli mahdotonta saada kohilleen. Imuvuoto tai venttiilivika tms. Siinä vaiheessa menetin hermoni ja kävin ostamassa LADAN. Jetan osti joku reppana varaosiksi omaan vastaavaan paskaansa 220 eurolla.
|