Lapsena tuli harrasteltua ruutin ja erinäisten purnukoitten kans kaikenlaista, suosikkeja oli semmoset filmipurkit, jotka täytettii ruutilla jota
saatiin talvisin kiinalaisista ja muista pommeista, ja toisinaan ukon ruutipurnukasta "lainaamalla".
Kerran posahti käjesä joku pienempi ite tekonen pommi, toki oli paksut nahkakintaat käjesä, mutta silti ei sormet liikkunu pariin päivään oikeen häävisti.
Veljiltä kuultuna sit tää, että hyvänkin kokoset puut kaatuu nätisti ku panostaa ne tyveen porattuun reikään tommoselle latingilla
--
"I know its a jeep thing.... thats why I drive a nissan."
Välihin on aivan virkistävää hairahtua tuntemattomille poluulle!