Lainaus:
quote:
Kumpikin on oikein eli siitä tulee rasite niinkuin tiestä mutta se myös lunstetaan maanomistajalta. Luulen että maanomistajuus ei muutu. Eli maanomistja omistaa edelleen maan mutta retin luvanhaltija on haltija. Eli maanomistajalla ei ole oikeuksia mennä muuttelemaan retillä olevia maa-alueita. Lunastus lienee korvaus maankäytöstä eli korvataan reitin alle jäävä puuston menetys tai muusta vastaavasta hommista.
Pitänee kysyä juttua reitin luvan hakijalta, voiko se määritellä lumettoman ajan käyttöä. Vai onko laissa jotain rajoituksia?
|
Jos se lunastetaan, muuttuu mielestäni omistajuus. Jos omistajuus säilyy, ei ole kyse lunastuksesta, vaan silloin se on rasite, josta ehkä maksetaan joku kertaluonteinen haittakorvaus. Sama juttu kuin tietoimituksessa, jossa tiettömälle tilalle luodaan tieoikeus naapurin maiden kautta ja tieoikeuden saaja joutuu hyvittämään naapurilleen sen tiepohjan (rasitteen) haitasta jotakin.
Minulla on tuollainen ulkoilureitti yhden tilan alueella ja se on perustettu ihan virallisessa toimituksessa rasitteeksi. Reitin leveys on muistaakseni 5m ja se on nyt kunnalla valaistuna ulkoulureittinä, kulku kesällä jalan ja talvella suksilla. Minulle tärkeä yksityiskohta tuossa on se, että reitin alueen maaomistajille on varattu oikeus käyttää reittiä koneella tapahtuviin maa- ja metsätaloustöihin. Koska vien traktorin polttoainetta autolla sinne ja ajan raivausrankoja autollakin, niin siitähän sitä tulee mentyä ihan luvan kanssa. Talvella ei, koska on latu ja kelirikkoajan tietysti se reitti on käyttämättä.
Kannattaa yrittää saada siihen reittiin jonkin tuollaisen sopiva käyttöoikeus, niin voit ajaa siinä sulan maan aikaan melko vapaasti. Helpottaa puunajoakin, kun ei tarvitse tehdä ajokoneelle uraa moottorikelkkareitin viereeen - tosin joutuu sopimaan kelkkareitin "isännöitsijän" kanssa talvella suoritettavasta puunajosta.
Offipalsta.com - sinne ne webwheelerit menneet on