Ei perustu tositapahtumaan:
Eilis iltana piipahdin lähikaupassa. Viivyin vain 5 minuuttia liikkeessä ja kun tulin ulos,
näin lappuliisan kirjoittamassa pysäköintivirhemaksua. Niinpä kävelin hänen luokseen
ja sanoin tyynesti:
"Hyvää päivää, käväisin nopeasti kaupassa hakemassa uusia perunoita ja silliä."
Hän ei reagoinut mitenkään kommenttiini ja jatkoi vain lappunsa kirjoittamista. Siitähän
minä vähän kiivastuin ja korotin ääntäni.
"Hei haloo? Oletteko kuuro vai muuten tyhmä! Sanoin, että käväisin vain kaupassa!"
Hän katsoi minuun ja sanoi:
"Mitä sitten, tähän ei saa pysäköidä ja sitä paitsi Teidän tulee hieman hillitä itseänne!
Pikkuhiljaa menetin hermoni kokonaan. Niinpä haukuin häntä tyhmäksi nartuksi ja lisäksi
sanoin hänelle vielä, että hän saisi tunkea kynänsä ja sakkolappunsa rumaan laihaan narkkarin
perseeseensä. Silloin hänkin hermostui ja mumisi jotain, että perästä kuuluu ja kaikki tämä
täyttää jo kunnialoukkauksen mitat.
Mutta kun minulla oli jo paineet purkautumassa, niin en pidätellyt, vaan huusin vielä hänelle,
että minkä ihmeen kunnian? Hänhän on paikkakunnan suurin huora! Ja jos tuntuu ettei siinä
hommassa tienaa tarpeeksi, niin voisi pukeutua vaikka mieheksi ja myydä persettä. Kyllä
varmaan joku epätoivoinen sokea homo hänet löytäisi.
Parkkipirkko noteerasi selvästi myös tämän herjauksen, punottaen ilmoitti lisäävänsä sen
kanteeseensa ja kertoi, että haastelappu saapuu sitten ensi viikolla.
No, minullehan se oli aivan samantekevää... olinhan tullut kauppaan kävellen.
Kyllä Brittiautojen startissa on kaunis ääni!