Suurimmat erot on CO2:n halvempi hinta ja hitsin tunkeman syvempi luonne CO2:lla. Jos hitsaa etupäässä peltiä, niin ehdottomasti kannattaa valita argonvoittoinen seoskaasu, esim. 80%Ar/20%CO2, koska sillä hitsi on leveämpi ja matalampi (ei pala läpi niin herkästi). Toisaalta, jos hitsaa paksumpia rautoja ja varsinkin jos ollaan hitsattavan materiaalin paksuuden kanssa koneen maksimikykyjen lähellä, saa CO2:lla varmemman sauman kuin seoskaasulla.

Jos hitsattavat raudat on vanhoja ruosteisia tai paksumpia, pelittää CO2 paremmin. Jos on peltiä, niin seoskaaasu. Seuoskaasulla tulee vähän matalampi hitsipalon harja ja nätimpi pinta.

Jos koneessa on langansyöttösäätimessä suositusasteikko jännitesäädön portaiden mukaan, niin kaasun koostumus vaikuttaa sitten siihen, miten säätö kannattaa tehdä. Kokeilemalla oppi eron, mutta sama säätö ei käy, kun kaasu vaihdetaan.

Omassa Kempomat 3200:ssa on muistaakseni säätö jälkipoltolle, mutta ainakin kaasun jälkivirtaukselle. Jos Miggerissä on sama säätö, kannattaa laittaa 2-3 sekunnin jälkikaasu, koska se jäähdyttää hitsin puhtaasti suojaten ilman hapelta.

Jos säilytätte tai käytätte konetta kylmässä tilassa, niin kannattaa huomioida se, että jäähtynyt lankakela ottaa hanakasti kondenssivettä, kun ilma lämpenee tai kela tuodaan koneen mukana sisälle. Tiivistynyt kosteus saa aikaan pisteruostetta lankaan, vaikka siinä olisi se kuparipinnoite päällä. Ruosteen karhentama lanka ei kulje lankaputkessa kunnolla, vaan nykii ja tökkii. Semmoisen langan kanssa menee vaan hitsarilta käämi, eli lanka vaihtoon jos on pinta himmentynyt.

JiiPee-nyybi

Note! This message was posted anonymously!