Lainaus:
quote:
Lainaus:
quote:
Veden kiehumispiste on sitten n. 100 astetta, eli siinä vaiheessa, kun höyrynlämpömittari näyttää 100 astetta, niin tuosta höyrystä tiivistetty neste on tislattua vettä. Tisle voidaan tislata vielä uudetaan ja näin saadaan aina puhtaampaa tuotetta. Rajattomasti tisle ei kuitenkaan puhdistu, vaan tislauslaitteiston rajat tulevat jossakin vaiheessa vastaan.
www.alanmiehet.com #1
|
Kiehumispisteellähän ei ole mitään muuta tekemistä höyrystymisen kanssa kuin se, että kiehuessa höyryä vapautuu muualtakin kuin veden pinnalta.
Siispä höyrystyminen on huomattavasti tehokkaampaa. Siksi kiehutusta käytetään.
Höyrystymistä veden pinnasta tapahtuu aina kun se on sulaa.
Siispä kysymys kuuluu mitä eroa on kiehumispisteessä syntyneessä höyryssä ja sen alapuolella syntyneessä?
Kiehumisessa kuolee pöpöjä kun taas rummussa ei. Sen takia tislattu vesi voi olla puhtaampaa.
____________________________________
- jm
KoMk ry. Off Road Team. SLCK #110.
|
Koitetaas vielä uudestaan, eka vastaus oli ehkä hieman vaikeaselkoinen.
Katos, kun matalassa lämpötilassa siihen höyryyn tulee mukaan kaikenlaisia epäpuhtauksia, mm. matalalla kiehuvia aineita. Mutta jos otat sitä 100 asteista höyryä ja tiivistät sen, niin se on puhtaampaa kuin tuo matalalla haihtuva höyry. Höyryyn ei siirry kovinkaan paljoa suoloja.
Ionivaihdettu vesi on tosiaan suolatonta ja ionivaihtimia on ainakin ennen myyty korjaamoille akkuveden valmistamiseen. Mutta harva korjaamo on regeneroinut ioninvaihdinmassan riittävän usein(tai koskaan) suolahapolla niinkuin pitäisi. Siksi laittaisin mielummin kaupan vettä akkuun, kuin korjaamojen ionivaihtimen läpi tullutta.
Ja muuton, tislata voi ilman tislauskolonniakin.
www.alanmiehet.com #1