Lainaus:
quote:
Monelle taitaa olla vielä epäselvää, miksi hajoitetusta polttoainerakenteesta johtuen saadan polttoaineen kulutus vähenemään. Kun polttoaineen kemiallinen rakenne hajoitetaan pienemmäksi, saadaan hiilelle ja hapelle enäämän reaktiopintaa, jolloin polttoaine syttyy helpommin, palaa täydellisemmin ja nopeammin. Nopeammasta palamisesta johtuen saadaan moottoriin vääntöä lisää, minkä johdosta ei tarvita palotilaan enää yhtä paljon polttoainetta. Olipa kyse puun, hiilen, turpeen, öljyn jne polttamisesta, polttoaineen hajoitus parantaa aina palamista. Siksi ollaan menty mm moottoreissa yhä korkeampiin polttoaineen paineisiin. Nyt laitteiden myötä on kemiallinen rakennet hajoitettu myös suuttimissa aikaansaadun pisaran sisällä. Siksi muutokset on todettu vielä uusimman tekniikan korkeapaineisissa pumppusuuttimilla tai Common Trail-tekniikalla varustetuissa diesel-moottoreissa ja bensiini-ruiskumoottoreissa.
|
Lainaus:
quote:
"Systeemin myötä hajoaa ns. taajuusresonanssitilassa polttoaineen hiilivetymolekyyliketjurakenne, minkä seurauksena polttoaine syttyy herkemmin, palaa täydellisemmin ja nopeammin.
|
Herra ingenjööri puhuu nyt paskaa. On kaksi eri asiaa sumuttaa polttoaine mahdollisimman hienojakoisena palotilaan (commonrail ja pumppusuutin), kuin hajoittaa polttoaineen kemiallista rakennetta.
On totta, että suoraruiskutustekniikalla pyritään mahdollisimman hienoon sumuun, jolloin saadaan aikaan täydellisempi palaminen.
MUTTA ei ole millään magneetilla mahdollista muokata molekyylin rakennetta niin että se palaisi nopeammin. Totta on se, että esim. metaani kevyempänä tuotteena palaa puhtaammin ja nopeammin kuin esim. bensiinissä käytetty heksaani. Jos mainittua hiilevetymolekyylirakennetta muokattaisiin, muodostuisi siellä putkessa kevyempiä tuotteita.
Esim. alkaanit:
metaani: CH4 kiehumispiste -161 astetta, sulamispiste -184 astetta
etaani: C2H6 kiehumispiste -89 astetta, sulamispiste -172 astetta
propaani: C3H8 kiehumispiste -45 astetta, sulamispiste -188 astetta
butaani: C4H10 kiehumispiste 0 astetta, sulamispiste -135 astetta
pentaani: C5H12 kiehumispiste 36 astetta, sulamispiste -129 astetta
heksaani: C6H14 kiehumispiste 69 astetta, sulamispiste -94 astetta
heptaani: C7H16 kiehumispiste 98 astetta, sulamispiste -90 astetta
oktaani: C8H18 kiehumispiste 126 astetta, sulamispiste -59 astetta
nonaani: C9H20 kiehumispiste 150 astetta, sulamispiste -54 astetta
dekaani: C10H22 kiehumispiste 173 astetta, sulamispiste -30 astetta
Bensiinissä käytetään heksaania (C6H14) seassa, oletetaan että tämä hiiliketju katkaistaisiin keskeltä , saadaan C3H8 + C3H6 eli propaania ja propeenia (kun propeenia polymeroidaan saadan sitte muovia, mutta ei siitä nyt). Ero näillä aineilla on siinä, että propeenissa on kaksoissidos kahden hiiliatomin(C) välillä, koska siitä puuttuu ne kaksi vetyatomia jotka jäivät tuonne propaaniin. Mutta tässä se ongelma nyt tulee: Nämä tuotteet ovat keveitä ja höyrystyisivät lähestulkoon välittömästi käyttölämpötilassa, joten niitä ei voi ajaa minkään ruiskutuspumpun läpi. Saati sitten kaasuttajan. Lisäksi, jotta voidaan pilkkoa alkaaneja, tarvitaan lämpöä ja paljon, niitä ei ihan joka kattilassa pilkota.Jalostamoissa käytetään pilkkomiseen krakkausta, jossa suurimolekyyliset alkaanit hajoavat pienemmiksi alkaaneiksi (esim. propaani) ja alkeeneiksi (esim. propeeni). Sitten, jos siitä heksaanin päästä otettais vaan yksi hiili pos, saataisiin nestemäinen alkeeni (penteeni) sekä VIELÄ nopeammin höyrystyvä yksihiilinen alkaani (metaani).
Lisäksi kyseiset hiilivedyt ovat sellaisenaan aika rauhanomaisia, joten ne eivät muodosta keskenään sidoksia. joten ei niitä tarvitse siellä polttoaineputkessa pilkkoakkaan.
Kaikki voi itse miettiä miten ruiskupumppu toimii, kun sinne lykkää metaania dieselin seassa. Lisäksi lyhyempiketjuiset hiilivedyt kestää puristusta huomattavasti heikommin kuin pitemmät niin johan nakuttais...
Tähän nyt vielä yks taulukko, mistä nähdään, kuinka pitkiä hiilivetyjä missäkin polttoaineessa on:
Tuote: Hiiliatomien lukumäärä alkaanimolekyylissä:
Nestekaasu: 3-4 (propaani+butaani)
bensiini: 5-10 (pentaani-dekaani)
diesel 12-20 (dodekaani-nyt loppuu muisti...
voiteluöljy: 20-30
Eli polttoaineet on kaikki seoksia eri hiilivedyistä (lisäaineina on sitten kaikkea kivaa, joiden koostumusta ei moni tiedä). Nämä eivät muodosta sidoksia keskenään ellei niitä lämpötilan, paineen ja joskus katalyytin avulla muokata.
Eli voisko arvon insinööri nyt kertoa amatöörille, että mitä siellä putkessa tapahtuu, kun se gigamegahyperturboboost knööli ohitetaan?
_______________________________________
Täydellinen
AMATÖÖRI