Lainaus:
quote:
Lainaus:
|
quote:Kokeileppas pistää auton tehopenkkiin, mittaa tehot samoilla moottoriöljyn lämpötila (jotta se pysyy vakiona). Tee veto kylmällä välijäähdyttimella ja kuumalla välijäähdyttimella (lämpötila eroa helposti yli 40 astetta mittauksen alussa). Mittaustulokset ovat aika erilaiset noissa kahdessa penkkivedossa. Painava kylmä välijäähdytin sitoo energiaa enemmän kuin kevyt lämmin välijäähdytin, sidottu energia tulee lähinnä kuumasta ahtoilmasta. Tehopenkissä ei yleensä ahtoilmajäähdytys toimi ns. normaalista/maksimaalisesti samoin off-roadissa. Ehkei mitään käytännön merkitystä, mutta tehopenkki antaa lähelle 10% tehoja enempi.
|
Aikaisemmin oli puhetta enemmän kanavien lämpökapasiteetista, ei niinkään välijäähdyttimen. Enkä ole nähnyt yhtään paksuseinämäisestä putkesta tehtyä välijäähdytintäkään, vaikka siinä olisikin suurempi lämpökapasiteetti kuin noissa ohutseinämäisissä.
Jos tehoero ääripäiden välillä on 10% on se normaalitilanteissa varmasti jo alle 5% eli ei kyllä mitään käytännön merkitystä maastossa tai tiellä.
Lainaus:
|
quote:Turboahdin vähentää kampiakselitehoa vähän, turbossa tehoa häviää SUURIEN pakokaasuvirtausvastusten vuoksi. Enemmin laitan vapari autoon Marteliuksen peltipakosarjan kuin jonkun "Solmun" ahdistukseksi.
|
Miksiköhän varsinkin dieselmoottorivalmistajat kumminkin käyttävät tota turboa, vaikka se niin paljon ahistaakin?
T, Antti
|
Tehopenkissä on tuo lisäteho 3...10% havaittavissa ensimmäisessä vedossa. Itse olen maastossa valmis ottamaan tarjolla olevat 5 tai 10%, sillä siinä voidaan säästää yksi vaihto kriittisessä kohtaa ja samalla sitten vaihdosta johtuva "nyykähtäminenkin" (uusi yritys, vinsaus, lapiointi, hinaus tms). Maantiellä tehon puutteen voi korvata, että lähtee vähän aikaisemmin liikenteeseen :-).
Turboahdinta saatetaan käyttää sen vuoksi, kun se yleisimmistä ahtamismenetelmistä pudottaa vähiten ulos saatavaa kampiakseli tehoa, mutta ikävä kyllä sekin tekee sitä.
j.h