Lainaus:
quote:
Tässä näyttää nyt menevän vähän jutut sekaisin. Tarkennetaan:
Samoin imukanavien tms. massalla ei ole käytännössä mitään merkitystä, koska lämpö ei ehdi siirtymään niihin, johtumaan niiden läpi ja vielä siirtymään siitä pois. Välijäähdytin tai vesiruiskutus alentaa oikeasti imuilman lämpötilaa.
Ahtimen hyötysuhteella ei ole merkitystä ilman lämpeämisen kannalta, jos loppupaine on sama. Tarvittavan akselitehon kannalta sillä on. Tietämättä ihan tarkkaan erityyppisten kompressorien hyötysuhteita epäilisin, että matalapainepuristanmisessa (max. 10 bar) ei kompressorin tyypillä ole kovin suurta vaikutusta hyötysuhteeseen.
Remmiahdin ottaa kaiken tarvitsemansa tehon koneen akselilta, eli se on hyötytehosta pois. Turboahdin hyödyntää pakokaasujen energiaa eikä siten vähennä akselitehoa. Juuri tästä syystä isot dieselit ovat olleet ahdettuja jo kymmeniä vuosia ja pienemmätkin parikymmentä.
|
Kokeileppas pistää auton tehopenkkiin, mittaa tehot samoilla moottoriöljyn lämpötila (jotta se pysyy vakiona). Tee veto kylmällä välijäähdyttimella ja kuumalla välijäähdyttimella (lämpötila eroa helposti yli 40 astetta mittauksen alussa). Mittaustulokset ovat aika erilaiset noissa kahdessa penkkivedossa. Painava kylmä välijäähdytin sitoo energiaa enemmän kuin kevyt lämmin välijäähdytin, sidottu energia tulee lähinnä kuumasta ahtoilmasta. Tehopenkissä ei yleensä ahtoilmajäähdytys toimi ns. normaalista/maksimaalisesti samoin off-roadissa. Ehkei mitään käytännön merkitystä, mutta tehopenkki antaa lähelle 10% tehoja enempi.
Karkeasti, kun 6 astetta imuilman lämpötila kasvaa, niin teho laskee 1 %:n, on muuten aika "halpaa" virittämistä pitää imuilma kylmänä (vapari tai turbo).
Heikko ahtimen hyötysuhde, eli tehoa hukataan lämmittämiseen, minkä lämmittämiseen, ettei vain imuilman lämmittämiseen?
Turboahdin vähentää kampiakselitehoa vähän, turbossa tehoa häviää
SUURIEN pakokaasuvirtausvastusten vuoksi. Enemmin laitan vapari autoon Marteliuksen peltipakosarjan kuin jonkun "Solmun" ahdistukseksi.
j.h