Onko jo arviota koska pisteet tulee nettiin? Palkintojenjaon jälkeen lupailtiin että tulokset olisi jo sunnuntai-illalla netissä...

Rastien pisteytyksen olisi voimut kertoa alussa, huomasin kyllä kerroin-homman kun syötettiin koordinaatteja tietokoneelle, että viimeisellä sivulla oli se max pistemäärä. Siihen oli laskettu ne kertoimella olevat pisteet. Siitä päättelin sitten sarakkeiden merkityksen pistemäärään.

Kävin kyllä katsomassa ne isojen pisteiden rastit siellä Hevosniemessä ja totesin ettei ole hojolla mitään asiaa ellei sitä muuteta hydrokopteriksi. Yleensä korkealla kertoimella oli joku tosi hyvä syy...

Kisa meni mukavasti, ei ollut suurempia ongelmia kaluston kanssa, tietokone-gps yhdistelmä oli nyt kolmannen kerran mukana warnissa ja ekaa kertaa homma meni ihan putkeen (viime kerralla oli alussa vielä hiukan hiomista). Nyt ei tullut mitään ongelmia koordinaattien tai karttojen yhteensovittamisen kanssa. Oltiin modissa turistiajelemassa eikä näin ollen saatu karttaa rasteista. Sunnuntaiaamulla tulostettiin muutamasta alueesta kartat, mutta ei olis ollut välttämättä tarpeen vaikka hiukan helpotti mun hommaa suunnistajana. Gps ei ollut kertaakaan autosta pois. Ei kyllä sijoututtukaan, mutta hauskaa oli ja hyvä fiilis koko kisan.

Kuten kalustovaurioihin laitoin, vinssin vaijeri katkesi viimeiselle rastille vinssatessa. Sen jälkeen lyötiin kamat kasaan, syötiin loput eväät ja päätettiin ajaa maaliin. Tulimme Letruun joskus puoli kahdentoista maissa. Silloin ei ainakaan joutunut jonottamaan.

Sitten palautetta ja pitkä vuodatus. Modilla ja ATV:lla oli ne kuuluisat 300 pointsin yhteisrastit ja tekis kyllä mieli sanoa aika tiukasti että pysykööt ne XXXX:N MÖNKKÄRIT omissa kisoissaan ja tunataan me autoilijat omissa kisoissamme. Hyvä etten hengestäni päässyt! Hiukan ihmetyttää kyllä osan mönkkärikuskien asenne etenkin jalkapatikassa liikkuvia muita kisaanosallistujia kohtaan! Suunnistajana kuljin edellä, hain rasteja ja annoin LA:lla ohjeita autoon reiteistä ja rasteista. Ei ollut yks eikä kaks kertaa kun sain hypätä uralta pois lepikkoon ettei jää varpaat alle tai koko nainen kun nää herhiläisparvet pörähti paikalle. Jossain rastilla meinas yleisö jäädä alle kun ei huomattu katsoa taakse peruutettaessa hiukan vauhdilla.

Me oltiin itse vinssaamaassa yhdelle rastille. Vaijeri meni uran yli ja mä katsomassa ettei kukaan aja siihen. Yksi mönkkäripari tuli siihen tuhatta ja sataa sitten uraa pitkin. Sain tosissani heilua ja huitoa, etteivät hurauttaneet vaijeriin... Ne pyöri siinä sitten ympäri ja etsiskeli rastia.Vinssin vaijeri oli maassa irtonaisena vinssauksen jälkeen kun peksattiin uutta suuntaa. No eikö tää etuajo-oikeutettu mönkkäri tämäyttänyt siihen ja suuntasi suoraan meidän vaijerin yli. Sanoin kuskille: Varo siinä on meidän vaijeri, älä aja yli! Vastaus: Joo mä ajan varovasti. Siitä sitten vaan vaijerin yli, eikä vilkaisuakaan mitä takarenkaiden kohdalla tapahtuu. Oli jo melko hämärää ja onneksi Matti huomasi että vaijeri tarttui renkaaseen ja lähti pyörimään mukana. Hirveen huutamisen avulla saatiin kuski havahtumaan ja vaijeri pois renkaan ympäriltä. Olis varmaan piänyt antaa sen kiertyä rankaan ympäri muutama kierros, sitten kiristää ja leikata vaijeri poikki putkipihdeillä just renkaan ympäriltä ja sanoa vaan Sori, koeta saada loppupätkä pois!

Vaikka mönkkärillä pääsee nopeasti ja hienosti pitäisi heidänkin odottaa vuoroaan, eikä aina kiilata sieltä auton kylkiä hipoen ja niin että autoporukat joutuu varomaan ja väistämään. Ja hieman kunnioitusta kanssakilpailijoita kohtaan, myös meitä jalan kulkevia. Mielestäni minun pitäisi olla yhtälailla kisaaja kuin se mönkkärin ratissa oleva. Varsinkin hämärissä, kun kuljin vielä ilman valoja alkoi tosissaan pelottaa että joku ajaa yli. Sitten oli pakko laittaa otsalamppu ainoastaan sen takia ettei kukaan jyrää vaikka muuten olis vielä nähnyt hyvin kulkea ilman valoja. Myös varikkoalueella ja siirtymätaipaleille porukka kaahasi aika vauhtia.

Miettikää nyt tarkkaan miten jatkossa sovitetaan yhteen mönkkäreiden ja autoilijoiden kisaaminen, tällä systeemillä tulee pian ruumiita, jos ei muuten niin suunnistajan nupissa naksahtaa ja upotan jonkun mönkkärin kuskeineen päivineen lähimpään suohon paljain käsin...

Imoittautuminen on aikaisempina vuosina sujunut paremmin, nyt joutui jonottamaan aika kauan. Ruokailu sen sijaan meni jotenkin jouhevasti, ei tarvinnut pitkään odottaa. Erityisesti kiitosta siitä, että palkintojen jako alkoi tänä vuonna niin aikataulussa. Olisi ollut mukava, jos olisi alueelle saatu muutama A4 alustavia tuloksia, kun ne varmaan excelissä on valmiina. Hiukan harmitti kun jäimme odottamaan arvontoja (muille sijoille ei ole mitään asiaa) ja muina vuosina arvotut palkinnto on pitänyt noutaa, muuten ei ole ollut arpapalkinnoille asiaa. Voi olla että tulevina vuosina väkeä ei juuri näy palkintojen jaossa, jos arvotut palkinnot lähetetään perässä kotiin.

Rastit vaikutti hiukan vaikeammilta kuin aikaisempina vuosina, vähän mietitytti miten orkkisautoilla sai rasteja haettua, mutta ihan hyvin ilmeisesti.

Hauskaa oli, viisi kertaa on nyt Mikkelin kisoja valkoisella hojottimella kasassa ja sotaratsu taitaa siirtyä eläkepäiville. Tänä vuonna vähiten vaurioita ja meille eniten haettuja rasteja. Hiukan kyllä harmittaa jos/kun ensi vuosi ei enää päästä osallistumaan. Lauantai-aamulla oli kyllä viiden aikaan sellainen olo ettei tässä ole MITÄÄN järkeä ja tää on varmasti viimeinen kisa. Sunnuntaina oli sitten jo eri fiilikset.

Kiitoksia järjestäjille jälleen kerran. Ison urakan olette taas tehneet.

Ppyy edelleen nyybinä




Note! This message was posted anonymously!