Lainaus:
quote:
Sitten se mutta, eli sähkön kulutuksesta voi huomata ettei talossa ole hirmuisesti sähköhimmeleitä ja sähköä ei juuri lämmitykseen hukata. Mutta nämähän ovat elämäntapa valintoja. Talo on 1928 valmistunut hirsitalo jossa on sitten remontoitavaa ihan tulevillekin vuosille. Toisaalta talo on sellainen että jos siitä huolen pitää niin voin luvata että se on asumikelponen vielä seuraavatkin 80 vuotta, kuinka moni uuden talon rakentaja voi luvata samaa omasta talostaa? <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>
|
Haa, mä nokitan<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>. 1873 valmistunut hirsitalo villerikankaalla ei maa rouri eikä tuu vesi tupaan vaikka sataa kuukauden, kaivossa sitä sen sijaan piisaa kun on pohjavesialuetta mutta sen takia pitääkin olla tarkkana noiden romujen kans ettei öljyä yms. pääse maaperään.
Sähkölasku on tosi olematon sillä sähköjä ei ole mutta tilanne korjaantuu keväällä -06.
Lämmityksenä pönttömuuri ja hella/leivinuuni, puut omasta mettästä.
Kiinteistövero olematon.
No jos nyt asiaakin kirjotetaan niin enhän mä tossa asu, on noi "mukavuudet" suoraan 1800 luvulta. Eikä oikeen vielä tiedä että tekiskö tosta oikeen asuttavan vaiko kesäasunnon mutta ei ainakaan purkuun on sen verta hyväkuntonen, vaikka kauppakirjas lukeekin että kaikki rakennukset purkukuntoisia niin yhtään rakennusta ei oo vielä tullu purettua, tai no tosta yhdestä ulkorakennuksesta(ainut ei-hirsirunkonen)ei kyllä jääny muuta vanhaa kun ovet kaikki muu meni uusiksi<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> muis rakennuksis on päässy alimmaisen ja/tai ylimmäisen hirsikerran ja katon teolla.
summa summarum: rivi/kerrostaloon mua ei saa asumaan oikeen pakottamallakaan, kyllä takapihalla pitää pystyä mettästämään ja offaamaan..
-1986 HJ-61-
SLCK#113