Jos meinaat maastossa tai hiekkateillä tms. pölyisemmässä ympäristössä ajella, niin heitä sillä vapaavirtaussuodattimella vaikka vesilintua.
Dieselmoottori toimii seossuhteensa osalta päinvastoin kuin bensakone, eli liikaa lämpöä tulee nimenomaan silloin, kun syöttö on rikkaalla. Muulloin kuin täyskaasulla dieselmoottorin kuuluukin käydä laihalla seoksella. Bensakoneissa polttoaineen höyrystymislämpö jäähdyttää imuilmaa niin paljon, että tästä johtuu benskoneiden polttoainemäärän vaikutuksen nurinkurisuus suhteessa pakokaasujen lämpötiloihin. Dieselkone taas ei kärsi tästä, ja moottorin tuottamaa vääntöä tietyllä kierrosluvulla pystytään säätämään suoraan polttoainemäärällä, kaasuläpän tuomaa imuilman rajoitusta ei siis tarvita. Toisin sanoen, dieselmoottorilla on muuttuva seossuhde, kun taas bensakone ei sellaiseen veny.
Vapaastihengittävästä dieselmoottorista on hyvin vaikea saada enempää vääntöä ulos kuin mitä tehtaan koepenkissä siihen on pitkällisen virittämisen jälkeen säädetty. Ainoa järkevä konsti (ruiskutuksen säätöjen kohdalleen saamisen ohella, jos ne ovat päässeet ajan saatossa pois oletusarvoista) on pienentää pakoputken virtausvastusta avartamalla ja lyhtentämällä sitä. Tehtaan jäljiltä kun autoissa on usein aika maltillisesti toteutetut pakoputket, eikä dieselmoottori tarvitse minkäänlaista vastapainetta pakopuolella.
Harva temppu on niin toimimaton kuin syötön lisääminen vapaastihengittävässä dieselkoneessa, se musta savu kertoo nimenomaan huonosti palaneesta polttoaineesta eli nousseista pakokaasun lämpötiloista. Sitten ihmetellään kun kannet halkeilevat ja kone haisee pahalle.
Jokohan paasaaminen riittäisi...
|