toin ryssästä viidennessä polvessa olevan koira suden,´naaras susi oli huumattu ja astutettu länsi laikalla,
ensimmäinen ei vielä metssästäny, mutta seuraava sukupolvi metsästi hyvin nyt on menossa 8 sukupolvi olen sekottanu paikallisia karhu ja hirvikoiria niihin rodusta katsomatta, lepposia ovat mutta varottavia suututtamatta niitä tyhjää sitä ne ei hyväksy, on otettu yhteen koskus ja hirvitti kyllä jos ei olis sattunu lapio käteen niin syöny olis minut, tai ainakin varoitti minua kummallakin puolen kaulaa oli pienet jäljet kurkussa mulla, ne oli sitte 3 päivää alla päin ja sitte tuli ryömien viereen käänty selälleen ja oli niin kauan että aloin rapsuttaan, sen jälkeen ei ole ollu näidenkanssa ongelmia, petoja metsässä hirvelle ja karhulle, hirvelle vähä liankin rajuja ne yrittää jalkoihin kiinni, mutta karhunkanssa ne pelaa kuin ajatus.
karhun ampuminen on lähinnä pilkka ampumista, niin hyvin ne pitää sen paikallaan, mutta se attä ne on parhaat kaverit mulle missä vaan ja tosi hyvät lemmikit koko perheelle, ainoa on se susimainen ulvominen mitä ne pitää kun lähden ilman niitä liikkeelle vaimo kertoo aina kun ne ulvoo nokka kohti taivasta tunninkin perään,
pakko mahtua ku on vihitty
|