Nyt raapii päätä ja muistelee koulufysiikkaa... kraps-kraps... ...menee TÄYSIN MUISTINVARAISESTI tämä seuraava, joten jos on väärin, niin joku oikaiskoon.
Kondensaattoreista puhuttaessa faradi on ihan mahdottoman iso yksikkö. Jos katsotaan jotakin radiota tai kompuutteria pellin alle, niin siellä konkat on luokkaa pikofaradeista tuhansiin mikrofaradeihin. Faradin kokoinen konkka on jo aika iso mötikkä.
Ellen väärin muista, niin varatusta kondensaattorista saisi energiaa jotakuinkin 0.5*U*U*C joulea, missä U on jännite ja C on kapasitanssi faradeina. Siis yhden faradin konkka 12V:iin varattuna purkaisi itsestään tyhjiin asti (nolla volttia) 0.5*12*12*1=72J ja jos se otetaan sekunnin aikana, on se 72 wattia, eli aika vähän jos vinssiä ajatellaan. Tässä oletetaan, että konkka puretaan tyhjiin asti, mutta eihän se sitä tee jos vinssin pitäisi pyöriäkin. Nyt kun konkka toimii jännitevaihtelun puskurina, on jännite-ero vain sen vaihtelun verran ja luovutettu energia sen mukainen. Jos kuormitus jatkuu, eikä kondensaattoria päästä varaamaan korkeampaan jännitteeseen, on hyöty tavallaan kertakäyttöinen. Virta lakkaa kulkemasta konkan kautta sillä hetkellä, kun se on samassa jännitteessä muun virtapiirin kanssa. Tämän takia konkasta saatava hyöty puskurina on parhaimmillaan jossakin lyhytkestoista isoa virtaa ottavassa laitteessa, kuten poppikoneissa jne.
IMO kunnollinen akku, paksut johdot, kunnnolliset puhtaat liittimet, niin jää virtapuskurin tarve vähemmäksi. Jos tarvitaan puskuria esim. siksi, että akku on vastapainona jossakin auton takapäässä ja johdoista tulee häviötä, niin laittaisin vaikka jonkin reilun purkuvirran tarjoavan pienemmän apuakun mahdollisimman lähelle vinssiä. Akkuun varautuu energiaa ihan eri määriä verrattuna kondensaattoriin.
|