Leikkaus oli eilen ja nyt näkee jo lukea/kirjoittaa jotenkin. Normaalsti jo leikkauksen jälkeisenä päivänä näkö on ok, mutta mulle tehtiin senverta suurta muutosta että silmä ei kerkeä vielä tajuaan uusia olosuhteita.
Itse leikkauksesta voisi kertoa pari sanasta. Alkuun hoitsutäti putsas luomet desinfiointiaineella ja sen jälkeen piti mennä leikkauspöydälle makuulle. Pöytä sitten käännettiin laserin alle jolloin oli pakko pitää silmiä kiinni koska valot oli ihan saatanan kirkkaat. Lääkäri laittoi vasemman silmän päälle lapun ja käski sen jälkeen katsomaan suoraan ylöspäin jotta luomet saatiin teipattua kiinni kulmakarvoihin ja poskiluuhun. Tässä vaiheessa tuntui häijyltä.
Sitten pistettiin puudutustippa silmään ja se tuntui vielä häijymmältä.
Seuraavassa vaiheessa laitettiin metallinen rinkula silmämunan alaosaan ja lääkäri merkkasi kynällä silmämunaan sarveiskalvon reunat. Tämän jälkeen metallirinkulalla pistettiin painetta silmään ja näkö hetkeksi pimeni. Paineistetun silmän aikana lääkäri laittoi leikkauterän merkittyihin pisteisiin ja totesi hoitsulle "Terä eteen" jolloin minirälläkkä leikkasi silmään läpän (kaikkein epämiellyttävin tilanne leikkauksessa) ja "Terä taakse" jonka jälkeen läppä oli valmis, paine laskettiin ja läppä nostettiin pystyyn.
Sitten vaan laseroitiin läpän alta settiä pois. Eipä ollut tullut mieleen mitä ääniä ja hajuja leikkauksesssa voisi tulla, ja koska kipua ei tuntunut ollenkaan, oli äänet pahimmat. Hajua tuli vain laserointi vaiheessa kun kudos paloi.
Sitten toiselle silmälle sama setti (ekan silmän jälkeen tuli kyllä sellainen olo, että "Ei vittu vielä on toinen jäljellä".)
Näön pitäisi asettua tässä viikkojen/kuukausien aikana kohdilleen.
|