Avoautoilu on kuulemma kivaa, patsi sateella ja kun en kerran löytänyt rättikattoa yj:n suojaksi oon pääsääntöisesti ajellut kovan katon kanssa, mutta silti sateen sattuessa tuntuu että jalat olis pysynyt kuivempana auton ulkopuolella.
Sateen alkulähteeksi osottautui tuulilasin sauma, jonka alareunassa oli noin ulkoisesti pientä alkavaa korroosioita joka sitten ikkunaruudun kellistämällä osottautui edenneen hieman pintaa syvemmälle.
Itse karmin ja tulipellin raaputtelu sinällään ei ollut yhtään kivaa mutta ei niin haastavaakaan.
Varsinainen ihanuus oli itse kojelaudan parsiminen kun 1/3 siitä oli muuttanut olomuotoaan ja kaikki ruuvit oli muuttuneet turvaruuveiksi mitkä ei ole avattavissa tavan työkaluilla.
Pienellä askartelulla sain kojelaudankin takaisin kasaan ja ohimennen varisteltua tallin kattolampusta roskatkin juuri lakatulle maalipinnalle joten sen kun vielä uusii niin toivottavasti nyt voi ajella sateessakin kuivin jaloin.