Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja tekniikkamies
Tykkäsin soittaa Hammondia kun se ei ollut muotia.
Nyt on tullut ihmeteltyä kuinka huumaava saundi on teatteriuruissa. Niitä ei Suomessa ole.
https://youtu.be/loImYSMRMXg?is=7mFI3D18VFJpoV3a
Oottekos käynny Mekaanisen musiikin museossa - se on mielenkiintoinen. |
Useamman kerran vieraillut "metelimuseossa", jotenkin kokonaisvaitainen kokemus kun siellä kuuntelee vähän isompia "soittorasioita" tositoimissa. Jürgenin aikaan ensimmäisiä kertoja, nyt jo edesmenneen, mutta poikansa on kyllä hyvin omaksunut isävainaansa meininkiä. Vintiötkin tykkäs kovasti kun viimeksi siellä koko porukalla ohi kulkiessa pysähdyttiin...
Tuommoset teatteriurut on kyllä melkoinen keksintö kaikkineen. Vielä kun miettii minkä aikakauden tekniikalla se on tehty, niin melkoinen saavutus kyllä. Hienoja vermeitä, toivottavasti kaikkia ei uudistuksien yhteydessä hävitetä, voi tosin olla vaikeaakin kun ainakin parin esittelyvideon perusteella näyttää että urkupeli on rakennettu osaksi rakennusta...
Kokeilin tuossa, miten juttelisi sähköpiano Hammondin kanssa MIDI:n kautta, ja yllätys oli että helposti sai vermeet juttelemaan keskenään. Paikallisen koulun romutusuhalta pelastettu Yamaha Clavinova CLP-153S osasi hienosti toimia Hammond XK3C:n alempana tasona, eikä tarvinnut kuin molemmat osata komentaa käyttämään samaa MIDI -kanavaa... Siihen nähden, etten ole ikinä mitään MIDI:n kanssa tehnyt, ja on uusien omaksuminen mennyt hitusen hankalaksi, onnistui kyllä luvattoman helposti. Saatan ehkä muistaa seuraavan kerran käynnistäessäkin, miten ne taas juttelee keskenään, Clavinova kun unohtaa tuommoset asetukset sammuttaessa...