Entisessä elämässä, eli ennen kolarissa pään rikkomista, tuli soiteltua ja lauleltua vaikka ja mitä. Perus kitara, basso, haitari, koskettimet, saksofoni, klarinetti löyty itteltä, eli oikeastaan kaikki paitsi rummut ja vaskipuhaltimet. Sittemmin toisinaan päässyt kokeilemaan, vanhat biisit menee edelleen, vaan yhtään oudompien kanssa, saati lappusista soittelu, ei enää nupissa riitä prosessoinnin nopeus...
Onneks näköjään tullut siirrettyä ainakin osaan jälkikasvua, kaks pienintä tykkää käydä muskarissa, kaks seuraavaa pikku-pelimanneissa jossa soittavat viiskielistä kannelta laulun lisäks, toiseksi isoin lähinnä kuuntelee sujuvasti ja vanhin sitten muiden edestä. Musalukiossa toista vuotta, soittaa sujuvasti koskettimia ja bassoa, opettelee kitaraa ja saksofonia, laulaa niin soolona kuin stemmoja, ja just käytiin lunastamassa Hammond XK3-C vähänniinkö 18v synttärilahjaksi...
Silti toisinaan tulee löydettyä kaikesta huolimatta ittensä sähköpianon takaa, tai akustinen kitara sylissä. Kiva olis opetella uusiakin, tai soittaa jossakin mukana, vaan kun ei taivu. Entiset vanhat menee ihan itsestään, ajattelematta, ja jos ajatella pitää soitannon ohessa niin sit ollaan taas myöhässä...
|