Joo, jotain kokemuksia on kertynyt...
BFG-mutiaisten Ziarelli -kopiot, ne toimi talvikelissä ekat pari talvea, kolmantena ei juuri kesärenkaasta poikennut. Yksi lähti vanteen reunan läheltä murtumaan jo parivuotiaana, mutta ei kumma kyllä ole siitä sen enempää edennyt. Kevyessä kesäkäytössä menevät edelleen ja kumi tuntuu yllättävän pehmeältä näin kahdeksan vuoden ikäisiksi...
BFG -kitkarenkaat, neljäntenä talvena poistuivat aktiiviliikenteestä, kun pito vaan katosi. Sitä seuranneena kesänä lähes joka uran pohjasta halkeilleet, paistoleima oli hyvin tuore kun nuo kaupasta asiakkaalle kulkeutuivat. Yllättävän äkkiä minun makuun lähtivät halkeilemaan, jos olisin ne uutena ostanut niin olisin saattanut jopa ärsyyntyä moisesta...
Defe, joka tässä kävi päivähoidossa, niin ei sen renkailla viitsinyt lähteä leimaa hakemaan. Aidot BFG-mutiaiset, joiden pohjat murtuneet edellisten tapaan, paistoleimalle tuli tässä syksyllä neljä vuotta täyteen. Olivat jo vähän vajaan kolmen vuoden iässä osuneet omistajaa silmään, ne murtumat siis. Meinasi ettei enää tuonmerkkisiin sortuisi, oli kuitenkin ihan arvokas sarja, eikä kilometrejä kovin kamalasti ole enää viime vuosina kertynyt. Pintaa olisi, mutta luottoa ei...
Ja sitten sitä toista ääripäätä. Nelikko-Rättärissä on viimeistä paistettua Nokia NR06 sarjaa, paistettu 1987. Kaivoivat pyynnöstä muotit vielä varastosta, ja tekivät sarjan ennakkoon maksaneille. Kuviohan oli poistunut tuotannosta jo reilu kymmenen vuotta aiemmin, mutta tätä 125R15 -kokoa varten ei oltu uutta muottia enää valmistettu, paljon tuoreemmalle rungolle kuitenkin tekivät. Ja niin, yhdessä alkaa olla pientä halkeilun alkua, "imukupit" vielä kaikissa tallessa, sekä runsas määrä painavia teräsnastoja. Pitää, niin ääntä kuin lumessa ja jäälläkin edelleen, ja on vierintävastusta vaikka toisille jakaa...
Noihin Nokialaisiin liittyen, tuli oltua Nokian renkaisiin yhteydessä, kuten myös rengastestikeskukseen (firman nimi hukassa), kun meni vähän enemmän kuin väittelyksi, että ovatko varmasti vielä kestäviä ja luotettavia talvikäyttöön. Ensin tottakai keskustelussa esitettiin vahvasti ettei niin vanhoja suositeltaisi enää oikein mihinkään, mutta keskustelun edetessä totesivat, niin tehtaalta kuin testaajiltakin, että tuohon aikaan tehtiin vielä kestävämpää kumiseosta. Nykyrenkaille ei kymmentä vuotta enää usko tulevan, noille 80-lukuisille eivät vastaavaa esittäisi eli suosittelivat ajamaan loppuun eli siihen asti kun alkaa joko "imukupit" silottumaan pois tai halkeilua esiintymään...
Kumiseoksesta, ja sen nopeammasta hapertumisesta, nykyään on seassa kierrätyskumia, entistä enemmän, ja monta muutakin ainesosaa mitä ei aikanaan sekaan laitettu. Eli ennen oli paremmin, tai ainakin pitkäikäisempiä tehtiin. Nykyäänkin osattaisiin, mutta ei enää haluta...
Ja niin, tulihan tuossa löydettyä omista jemmoista Michelin X 125-400 -rengas, vanteella ja sisärenkaan kanssa. Tuli projektin mukana, joka oli poistunut 1972 vuosipoistojen yhteydessä rekisteristä, vuoden 1956 Rättäri. Jonka edellinen rekisteriin merkitty omistaja oli polliisisarja Reinikaisen "kovispoliisia" näytellyt Antti Seppä. Tuosta Rättäristä tuli lopulta Rodi, ja kilpiin asti, ja tuon kilvityksen jälkeen rakentaja otti yhteyttä tähän näyttelijään joka muisti tosiaan Teatterikorkeakoulun aikaan omistaneensa kyseisen ajopelin. Oli kovin otettu yhteydenotosta, ja pyysi tuoda kulkimen näytille jos vaan Tampereen suunnalla liikkuisi. Vähän karkasi aiheesta, mutta tuosta löytynyt varapyöränä ollut rengas, siellä oli pikkunen paine vielä jäljellä, kokeeksi täytin 3 bar paineeseen, ja sitä kun oli viikko ihmetelty niin pelonsekaisin tuntein pari yksikköä lisää. Ja tuostakaan kun ei räjähtänyt, rutinoita ei kuulunut eikä paineet muutamassa viikossa juurikaan laskenut, niin toimitin pyörän kaverille joka pitäytyy korkeintaan kuuskytälukuisissa Rättäreissä, ja tämä pyörä on edelleen kesäkäyttöpelissä ajossa. Vuosileimoja ei tuosta löytynyt, oletettavasti korkeintaan 60-lukuinen, eikä ainakaan tänä menneenä kesänä vielä halkeilua ollut aloittanut...
|