Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja jli
Sikäli sillä ei ole merkitystä, että rojut jäävät maanomistajan harteille, mutta mahdollinen profit on jo ehtinyt mennä muualle. Tuota varten on yritetty suunnitella erilaisia takuusummia ja -rahastoja, hiukan vaihtelevalla menestyksellä.
Isompien firmojen kanssa varmaan homma toimii, mutta on myös ollut sellaisia tilanteita, joissa minimisummalla on perustettu oy, vedetty myllyillä irtonainen raha pois markkinoilta, sitten laitettu firma konkkaan ja siirretty kohti uusia, samanlaisia haasteita. Tuolloin maanomistajalle jää parhaimmillaan yli sadan tuhannen purkukustannuset. Nykyään tilanne on todennäköisesti ja toivottavasti rauhoittumassa tältä osin.
|
Mahtaako myllyjen paikkojen vaihtelussa olla järkeä jos verrataan vesivoimaan, ei niitäkään vähänväliä pureta. Ahvenanmaalle mennessä näkyi laivamatkalla myllyjä, ne on keskittynyt johonkin tuulisiin paikkoihin.
Jotkut tahot puhuu talouskasvun puolesta. Juuri vaikutuksiltaan osin ikävät asiat on sitä talouskasvua. Taloutta supistamalla tarve myllyille vähenisi.
Jossain kaupungissa olisi ikävä asua jos siellä lämmitettäisiin kiinteistökohtaisesti puilla tai hiilillä. Siinä mielessä uudet ratkaisut on paikallaan. Rakennusten suunnittelussa voisi paremmin ottaa huomioon aurinkoenergian keräämisen ja sitä voisi tehdä silloin tiiviisti asutuilla alueilla. Mielestäni myllyt ja paneelit ei haittaa vaikka siellä mistä on otettu turvetta.