Oli kyllä huomattavasti paljon raskaampaa kaivaa kuoppaa viimeiselle leposijalle, kuin kasvihuoneen perustuksille. Jotenkin outoa kun ei tarvitse iltalenkille enää lähteä...
Aika kova paikka näkyy olevan pojillekin, koira kuitenkin oli taloudessa jo ennen heidän syntymää, nelivuotias ei ihan ymmärrä kuolemisen lopullisuutta, ehkä jotenkin selventää kun sai olla mukana lapioimassa maata päälle. Käsittelee omalla tavallaan, nelivuotiaan logiikalla näitä tilanteita...
Oli tämä ihan odotettavissa, kun näkö- kuulo- ja hajuaisti heikentyivät vuoden sisällä merkittävästi, ja viimeisen viikon oli enemmän perässävedettävä, aiempaan vetämiseen verrattuna. Ja siitäkin kyllä arvasi, että jotain vakavampaa on, kun syöminen loppui muutama päivä sitten, ja tämä kun oli vallan perso kaikelle mikä edes etäisesti tuoksahti syötävälle...
|