[Bj Andy]

Tämmöistö meilläpäin...

Joutsenoon kaavaillaan 40–50 miljoonan euron investointia polttoaineiden tuotantoon, mukana myös energiajätti Shell — Hanke on niin suosittu, että osalle mukaan halunneista yrityksistä piti antaa pakit
Mukana suunnittelussa ja rahoittajina on myös paikallisia yrityksiä, Jotex ja Premekon odottavat uusia verkostoja ja mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan.

Anu Kiljunen
Joutsenolainen Jotex Oy on mukana polttoaineprojektissa osarahoittajana. Toimitusjohtaja Outi Pikkusilta odottaa uusia työmahdollisuuksia ja iloitsee samalla paikallisille konepajoille avautuneesta mahdollisuudesta.
Joutsenolainen Jotex Oy on mukana polttoaineprojektissa osarahoittajana. Toimitusjohtaja Outi Pikkusilta odottaa uusia työmahdollisuuksia ja iloitsee samalla paikallisille konepajoille avautuneesta mahdollisuudesta.
Lappeenrantaan kaavaillaan merkittävän synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksen rakentamista.

Jopa noin 40–50 miljoonan euron investointia suunnitellaan Kemiran naapuriin Joutsenoon. Laitos hyödyntäisi Kemiran ylijäämävetyä ja Joutsenossa olevan Finnsementin ja hiilidioksidia.

Esiselvityksessä Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT tutkii erityisesti liikennepolttoaineiden eli bensiinin, lentokerosiinin ja dieselin valmistuksen mahdollisuutta ja kannattavuutta.

– Käyttäjinä voivat olla myös aivan tavalliset kansalaiset. Laitoksen tuottamaa bensiiniä voi käyttää sellaisenaan autoihin tai sitä voidaan sekoittaa bensiiniin samalla tavoin, kuten etanolia käytetään jo nyt, sanoo hanketta vetävä LUT:n tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen.

Tuotantomäärä olisi noin 26 000 tonnia vuodessa. Se tarkoittaisi noin tuhat tankkiautoa vuodessa eli noin 2–3:a autoa päivässä.

Paikalliset yrittäjät hyvin esillä

Hankkeessa on osarahoittajina tunnettuja kansainvälisiä yrityksiä ja paikallisia konepajayrittäjiä, joista osa toimii Joutsenossa.

LUT:n kanssa toteutettavuustutkimuksen ovat käynnistäneet Kemira, Neste, St1, Wärtsilä, Finnair ja Hollannissa sijaitseva Shellin tutkimuskeskus.

Lappeenrantalaisista yrityksistä mukana hankkeen rahoituksessa ovat ovat Premekon, Terästorni, Jotex Works ja Refinec.

Lappeenrantalaiset konepajat näkevät hankkeessa mahdollisuuksia uusien laitteistojen toimittamiseen ja sitä kautta nykyisen tuotannon lisäämisen.

– Totta kai meitä kiinnostaa, kun teollisuuteen on tulossa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Me suunnittelemme erilaisia teräsrakenteita ja voimme antaa pitkän suunnitteluosaamisemme tähän projektiin, Premekonin toimitusjohtaja Mikko Rämö sanoo.

Markkinan jatkuvasti kasvaessa Premekonin kaltaisilla konepajoilla on myös mahdollisuus kehittää kokonaan uudenlaista laitetuotantoa ja sitä kautta uusia työpaikkoja uuden tekniikan ympärille.

Myös joutsenolaisen Jotexin toimitusjohtaja Outi Pikkusilta on innoissaan.

– Voimme luoda kokonaan uusia verkostoja kansainvälisten yritysten suuntaan ja lisää liiketoimintamahdollisuuksia vähän pidemmänkin ajan kanssa. Me olemme kiinnostuneita tulevaisuuden laitteistotoimituksista.

Anu Kiljunen
Pama-aarpora on Jotexin tuoreimpia investointeja. Polttoaineprojektilta konepaja odottaa uusia työmahdollisuuksia.
Pama-aarpora on Jotexin tuoreimpia investointeja. Polttoaineprojektilta konepaja odottaa uusia työmahdollisuuksia.
"Olennainen tulevaisuuden menetelmä"

Pikkusilta sanoo, että taustalla on myös ympäristöajattelu.

– Onhan se nyt valtavan hienoa, että toisten jätteistä voidaan tehdä ympäristöystävällistä polttoainetta.

Finnsementin ja Kemiran rooli poikkeaa konepajoista, sillä käytännössä niiden päästöistä jalostetaan synteettistä polttoainetta.

Finnsementti on jo vähentänyt hiilidioksidipäästöjään lisäämällä vaihtoehtoisia polttoaineita ja käyttämällä vaihtoehtoisia raaka-aineita.

Seuraavat merkittävät toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi vaativat talteenottoa ja teollista hyödyntämistä.

– Raaka-aineista peräisin olevasta päästöstä, johtuen hiilidioksidin talteenotto on meille olennainen tulevaisuuden menetelmä, sanoo Finnsementin tuotantojohtaja Jussi Puustinen.

Tuotanto voi alkaa parin vuoden päästä

Tutkimusjohtaja Laaksonen sanoo, että kuluva vuosi menee hankkeen suunnittelussa, mallinnuksissa ja kannattavuuden analysoinnissa.

Tuotanto voisi käynnistyä jo vuosien 2021–22 aikana, jos päätöksenteko sujuu suunnitelmien mukaan.

Laaksonen on toiveikas, sillä fossiilisen öljyn ja kaasun käyttö polttoaineina tulee päättymään hänen mukaansa jo lähitulevaisuudessa.

– Ne voidaan korvata hiilineutraaleilla polttoaineilla, joita voidaan käyttää nykyisissä moottoreissa ja näin nollata liikenteen hiilidioksidipäästöt.

Kustannuksiltaan synteettiset polttoaineet ovat alustavien arvioiden mukaan kilpailukykyisiä esimerkiksi vertailussa biopolttoaineisiin.

Tunkua enemmän kuin mahdollisuuksia

Laaksosen mukaan hiilineutraalin synteettisen metanolin markkina on tulevaisuudessa rajaton.

Suurista kansainvälisistä lentoyhtiöistä esimerkiksi saksalainen Lufthansa ja brittiläinen British Airways ovat ilmoittaneet siirtyvänsä kokonaan hiilineutraaliin lentokerosiiniin lähivuosikymmeninä.

Lufthansa selvittää parhaillaan samankaltaisen laitosten rakentamista Saksaan.

Shell on mukana Joutsenon hankkeessa, koska se on strategiassaan ilmoittanut olevansa tulevaisuudessa maailman suurin sähköyhtiö.

– Tähänkin hankkeeseen olisi ollut useampia halukkaita yrityksiä. Osalle jouduimme antamaan pakit, Laaksonen sanoo.

Laaksosen mukaan synteettisten polttoaineiden tuotanto on jo nyt kustannuksiltaan järkevää paikoissa, joissa vetyä tai prosessin vaatimaa sähköä on saatavilla edullisesti.

– Etelä-Karjalalla on merkittävä mahdollisuus, koska raaka-aineeksi tarvittavaa hiilidioksidia on saatavissa suuria määriä.

Selvitysrahaa maakuntaliitolta

LUT:n vetämän selvitystyön kokonaisbudjetti on 320 000 euroa. Päärahoitus tulee EU-rahoituksena Etelä-Karjalan liitolta.

Kumppanina on myös Lappeenrannan kaupunki. Lappeenranta on nivonut sen osaksi Greenreality-hankkeitaan, kun se tavoittelee Euroopan vihreimmän kaupungin titteliä.

Synteettinen metanoli

Uuden ajan polttoainetta Joutsenosta

Lappeenrannan Finnsementin tuotantolaitoksen päästöistä otetaan talteen hiilidioksidi ja Kemiran tehtaan tuotannosta ylijäämävety.

Hiilidioksidi ja vety yhdistetään kemiallisessa synteesissä, josta saadaan synteettistä metanolia.

Metanoli on bensiinin, kerosiinin ja dieselin sekä kemianteollisuuden raaka-aine. Sitä voidaan myös suoraan sekoittaa fossiiliseen polttoaineeseen.

LUT:n selvitystyön käsittää muun muassa laitoksen investointi- ja käyttökustannusten laskennan, tuotantoprosessien mallinnuksen, hiilineutraalien polttoaineiden kysyntäennusteet, vaihtoehtoisten liiketoimintamallien suunnittelun sekä tuotannon ja eri lopputuotteiden kestävyystarkastelun.

LUT:ssa on pilotoitu fossiilisia polttoaineita korvaavien hiilivetyjen tuotantoa laboratoriomittakaavassa jo vuodesta 2017 lähtien.

https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/9...8-1b483a7381aa