Taisinpa olla tuolla:
https://www.google.fi/maps/place/Wic...=en&authuser=0
Nykyään näköjään nimeltää Phoenix Paper Wickliffe.
Maalaispoika ensimmäistä kertaa suuressa maailmassa, tätä ennen ei juuri Ruotsia kauempana tainnut olla käynyt. Kyllä jännitti menomatka, onneksi sentään ei tarvinnut yksin mennä. Menomatkan "huipennus" oli viimeinen lentoyhteys St.Lousista Paducahiin jollain pienellä potkurikoneella. Lento oli myöhässä huonon sään takia, matkaajat väsyksissä, pimeää ja myrskykeli heitteli konetta aika lailla.
Perille kuitenkin päästiin.
Silmät suurellaan tuli ihmeteltyä elämän menoa. Siellä myös alkoi englannin kielen käytännön harjoittelu. Keskikoulussa oli tankattu kielioppia, mutta siihen aikaan ei juuri tarvinnut esitelmiä tms. pitää, joten suullinen ilmaisu oli rajallista. Jotenkin oli kuitenkin kielioppi uponnut sen verran kaaliin, että pikkuhiljaa itsensä ílmaisu alkoi sujumaan rallienglantia paremmin. Hankalinta ehkä alkuun oli kuunnella ja ymmärtää mitä paikalliset sanoo.