[mikjus]

Lauantai 26.10.2019

Leiri aamulla. Alunperin nukuttiin ilman lämmitystä mutta pojat ovat yöllä laittaneet letkun teltan eteiseen. Siitä puhaltanut ulko ja sisäteltan väliin. Aika hyvä näin sillä oli todella passeli nukkua.





11 autoa lähtee kotia kohti ja loput 8 jatkaa kohti Hanhilammensuota. Osalla ilmeisesti eilisen setti on vienyt kaikki mehut tai autot siinä kunnossa että on paras suunnata kohti rajaa. Ajetaan Vuoksenrantaan ja taas radan huoltotielle mutta koukataan jo aikaisemmin vanhalle tielle.

Erikoinen tolppa. Ilmeisesti joku maanmittauslaitoksen geomerkki.

"GUGK GEODESIC SIGN IS PROTECTED BY THE STATE"


Ensimmäinen pisto huoltotieltä vie isolle soramontulle eikä siitä pääsekkään läpi. Seuraava on oikea reitti. Vuosalmen tien varrella pysähdytään venäläisten muistomerkille.













Ajetaan Ehnrothin komentopaikalle jossa käydään pikaisesti tutkimassa maastoa. Komentopaikka on ilmeisesti ollut maakellarissa Lampela nimisen talon navetan takana. Tai ainakaan ko. rakennuksilla ei kartassa ole nimiä. Putsailen muistolaattaa lehdistä ja sammalesta. Joku on tuonut paikalle pienen Suomen lipun.







Porin valu










Vähän aikaan tutkitaan pusikoita kunnes jatketaan reitille. BJ:ssä on ohjausiskarin alapään kiinnitys pettänyt joten tärskii vähän käsille. Samoin takatukivarsien rungonpään puslat on aivan loppu ja pääsee muutaman sentin liikkumaan edestakaisin. Sen kuulee hyvin ajaessa. Vaihdetaan Joni rattiin ja kokeilen välillä apparin paikalla oloa. Jotenkin tuntuu ahtaammalta kuin kuskin paikka.

En ymmärrä mistä moinen kittisavi on tarttunut kylkeen. Varmaan pellon ojissa. Kestää kiinni kotiin asti.


Ison ojan ylitys otetaan samasta kohtaa kuin itsenäisyyspäivänä 2018. Puita on kaatunut sinne tänne ja niitä joudutaan sahaamaan ojan varrelta pois. Kaikki ei päässeet ajamalla yli kun penkka kaivautui jo ensimmäisellä autolla. BJ menee jotenkin laiskasti ojasta yli mustan savun saattelemana.



Sitten löytyi pieni suoläntti kartassa joka on metsittynyt. Aikaisemmin kierrelty jotenkin mutta pimeässä ei löydy reittiä ja gps vaeltaa sankassa kuusikossa. Reitti tekee pienen kurvin ja pehmeää on. välillä menee polvia myöten suohon. Vettäkin sataa kaatamalla. Päästään vinssaamalla lervasta yli mutta sitten on reitti hieman hukassa kunnes kävellen kartoitan tilanteen. Ainostaa muutama painunut risu paljastaa pimeässä reitin suunnan. Samuli ja Pihlajat jumittaa vielä kurvissa ja vinssaavat HJ:n perästä. Samuli vetää mekaanisella mutta kommunikaatiohäiriö aiheutta sen että hodarin vinssi ei olekkaan löysällä ja mekaanisesta vinssistä pamahtaa kotelo halki. Ugly pelastaa tilanteen ja vinssaa autot kuiville. Tipan vaijeri saadaan kelattua rummulle kun haljennutta kuorta painetaan pöllillä kasaan että hampaat ottaa kiinni. Ollaan jo kovemmalla ja saavutaan Hanhilammensuon varsinaisen pätkän varteen isolle hakkuuaukolle. Tästä on suihkittu pohjoisen suuntaan reitille mutta nyt tahdottaisiin mennäkkin alkupätkää väärään suuntaan takaisin muistomerkille. Aukon vasen laita on pehmeä ja pitää vinssata takaperin bjn pois. Oikeasta laidasta etsitään reittiä mutta korkea heinä kiusaa, lopulta löytyy ajettavaa reittiä. Muistomerkiltä päin ei ole selvästikkään kuljettu vähään aikaan sillä kaatunutta puuta on tiellä. Yhdessä isossa rysyssä on kuusi runkoa ristiinrastiin tiellä eikä mahdollisuutta kiertää. Se saadaan porukalla raivattua kun saadaan sahamies aktivoitua letkan perältä. Seuraavaksi tulee jättimäinen runko joka on kaatunut viistottain tielle. Roope koittaa raivokasta ylitystä mutta lopulta vinssailee suosiolla. Pystyssä törröttävät oksatkin on aika rajuja. Runko on yli puolen metrin korkeudessa joten scouttaan reitin vasemmalta ohi. Koopee tulee perässä ja yrittää rungosta yli, hilux liukuu runkoa pitkin ja karsii oksia mennessään melkoisen paukkeen saattelemana. Lopulta joutuu ottamaan pikku nypyn puusta. Päästään takaisin muistomerkille ja ajatuksena laittaa leiri jonnekkin poikkitien varrelle lähelle mistä hanhilammensuon kierto tulee ulos. Matkan varrella samuli haastaa roopen kiihdytyskisaan ja otetaan kolme eri lähtöä. Defe voittaa kiihdytyksessä mutta hj pysyy hyvin perässä. Meno on näyttäävää kun syvistä lätäköistä roiskuu vettä ja välillä autotkin pomppii miten sattuu. Mikko selostaa tapahtumaa laa puhelimen välityksellä. Ihmetellään kun BJ ei oikein sysää ja siten Joni huomaan ettei ahdot nouse ollenkaan. Ollaan koko päivä ellei jo edellisestäkin asti ihmetelty outoa ääntää joka kaasun mukaan kasvaa. Epäiltiinm että snorkkelissa on paarma. Nyt selviääkin että ahtoputki ollut löysällä ja nyt se on irronnut kokonaan. Onneksi vettä ei ole päässyt mihkään kun on ahtopuolen letkussa. Kiristetään klemmari ja jatketaan matkaa. Ajetaan Hanhilammensuon kierron loppuun männikköön ja jäädään sinne leiriin. Sama leiripaikka kuin aina ennenkin, nyt tosin hakkuuaukon reunalla kun joskus ollut umpimetsää. Pitäisi joskus ajaa leiripaikalta länteen menevä korjuu ura, se jatkuu todella pitkälle ja mahdollisesti liittyy jälkeen jota Simppa joskus Pajerolla kävi tutkimassa.