Inhibiitit on jäähdytysnesteessä kulutustavaraa.... muissa prosesseissa niiden määrää seurataan ja niitä sit lisätään tarvittaessa - näin pienissä määrissä tää ei o kustannustehokasta, joten korroosiosuojaus hoidetaan vaihtamalla nesteet esim parin kolmen vuoden välein. Näin vanhoissa rakenteissa kun meillä on ei nesteen tyypillä ole juurikaan väliä - punaiset polypropyleenkiglykolit eivät ole myrkyllisiä eli jos on riski, että esim koira litkii sitä mehua ni käytä sit sellaista. Nämät nesteet kaikki houkuttelevat elukoita ja se kandee pitää mielessä tallissa tuhratessa eikä niitä saa jättää ulos avonaisiin astioihin tai kaataa maahan.
Jotkut uudemmat kinnerit vaativat silikaattivapaita mömmöjä joten niihin sit niitä. Ovat kalliimpia.
Jotenkin olen ymmärtänyt, että liemen ominaislämpökapasiteetilla ei niinkään ole merkitystä vaan ne tärkeät asiat tapahtuvat tai jäävät tapahtumatt pintailmiöinä siinä kanavan seinämällä. Eli lämmönsiirto siinä kuntoon. Tähän vaikuttaa paitsi nesteen ominaisuudet niin myös seinämässä olevat kerrostumat, jotka toimivat huimina eristeinä (jos on syylari kattilakiveä täynnä ni sit on myös lohkon ja kansien kanavat -> happokylpyyn koko toosa).
Suurin vaikutus liemellä on rankasti ahdetuissa moottoreissa, jossa pelataan koko ajan nakutusrajaa vastaan. Kannen sisäpuolen pinnan piikkilämpötiloja höyläämällä voi tuota nakutusrajaa työntää joissain tapauksissa kauemmas ja siitä voipi olla ihan oikeasti hyötyä - kestää rajumpaa kuormitusta nakuttamatta. Silloin kyllä ollaan kaikkia turvamarginaaleja jo kavennettu rajusti ja näiden hyötyjen irti saaminen turvallisesti vaatii aktiivisen nakutustunnistuksella ohjatun ahtopaineen säädön. Ei siis taida olla päällimmäinen murhe safariautossa
Jossain jenkkiautolehdessä oli hiton hyvä tarina tuosta lämmönsiirron perusteista, tarttee kattoa illalla jos löytyy vielä hyllystä.
Tapsa
- - 33" on aikuisten oikeesti 838,2mm - -