Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Lerssinen
Onhan se maa loppukesästä lämmin mutta kun siitä sitten aletaan syksyllä imemään sitä lämmintä pois niin tottakai se jäähtyy loppua kohden. Lämmityskaudella toisesta päästä kenttää tulee sisälle + jotain astetta (6~2) ja kone painaa toiseen päähän kiertoa jotain 0 asteen luokkaa olevaa tavaraa ja ihan lopputalvesta joskus pakkasellekkin menevää, silti sieltä on energiaa noussut..
Tämä maapiirin lämpötilaero mistä käytetään nimitystä delta niin se ei saa olla liian suuri sekään. En tiedä ihan täysin fysiikkaa sen takana itsekkään mutta liittyy kylmäaineen käytökseen tietyillä lämpötiloilla ja se prosessi häiriintyy jos liuoksen lämpötilaero sisääntulevassa ja ulosmenevässä kasvaa liikaa. Normaalisti se pitäisi saada pidettyä noin 3~4 asteen välillä ja tätä voi sitten säätää liuoksen kiertonopeuksilla ja ongelmatilanteissa lämmöntarpeen säätämisellä.
400 metriä on määrä siksi että se on aika maksimi yhdelle kiepille, muuten virtausvastus kasvaa putkistossa jo aika suureksi ja pitäisi olla joko erillinen lisäkiertopumppu tai vaikkapa kaksi 300 metrin kieppiä.
On myös paikkoja joissa on parisataametriä kieppiä ja sadan metrin kaivo eli kombonaatio, estää kaivon jäätymistä kun litku pyörähtää ensin maassa ja lopuksi kaivossa ennen pumpulle tuloa.
Talo on 1880 luvulla tähän siirretty n 100 neliön pohjalaishirsitalo, lämmönjakojärjestelmä patterit seinillä ja 30 neliön tuvassa lattialämpö. Pumppu 8kw nibe 1245, maakierto 400 edellämainittua metriä maahan kaivettuna, sijainti lukee profiilissa ja maaperä hiekkamoreenia (ei parasta, ei huonointa). On leivinuuni jota talvisin käytetään ja puukiuas, kaikkihan ne on lämmitystarpeesta pois mutta ei niillä tätä taloa saisi lämpimänä pidettyä vaikka yrittäisi.
Minä vältän nuita pumpun tietojen ja merkin sanomista kun joku sanoo kuitenkin kohta että "no nyt se mainostaa vaan omiaan ja pälä pälä". En mainosta, pumppuja on miljoona muutakin mallia mutta tuolla aiemmin sanoin että tässä mallissa on sentään ajateltu huoltoakin mikä taatusti joskus tulee eteen, tosin näyttää sille että ite yksikköjen hinnat on alkanut sen verran tippua että taitaa kävellä uusi laite sisään jos tästä joskus toimintasavu katoaa.
|
Tuo "halko- toiminen leivinuuni" hyvä varuste, varsinkin, jos sähkökatkot on yleisiä.
Paljonko menee halkoja vuodessa? ("ostoslistalla" lasiluukulla/-luukuilla oleva vesitakka, suuruusluokkaa 20kW tai yli, jos lämpöä saa veteen yli 80 (75)%)
Nuo keruupiirin lämpötilat pyörii monessa tapauksessa, varsinkin lopputalvesta, reilusti pakkasen puolella;
esim. tuossa nibe f1245 keruupiiriin lähtevän nesteen kylmyydestä tulee hälytys -8 asteessa (säädettävä, tehdasasetus)
Ja toisinpäin, tehdasasetuksena tulee hälytys, kun keruupiirin neste tullessaan pumpulle on +20 astetta taikka korkeampi. (säätöalue +10 -> +30)
Ja valmistajan mukaan maapiirin neste pitää kestää vähintään -15c jäätymättä; ja mitä suurempaa pakkasta neste kestää, niin sitä huonompaa se on energiatalouden kannalta. (ominaislämpökapasiteetti huononee, virtaushäviöt kasvaa)
Toki tuo -15c ei tarkoita sitä, että neste puuroutuu putkistoon, kun siellä on kylmää, vaan varmaan? sitä, että lämmönvaihtimen levyihin alkaa kertymään kiteitä, jotka heikentää virtausta, ja sen seurauksena kiteytyy entistä enemmän....
Yleisellä tasolla: Tuo moreeni on "huonompaa maata" keruupiirille, kuin esim. savi.
Ja tilannetta pahentaa vielä se, että moreenimaat ovat yleensä kuivempia, siis pohjavesi alempana kuin savipitoisessa maassa. Ja kosteuden nouseminen kapillaarisesti on todella minimaallista verrattuna saveen.
Siis (yleensä, erityisesti saveen verrattuna) moreenin on kuivaa, ja siten lämmönjohtavuus on pieni.
Savi on märkää, ja siten sen lämmönjohtavuus on hyvä
Ja tuo vesi on ominaislämpökapasiteetiltaan n. 5x parempaa kuin kivi, ja vettä on yleensä siellä, missä hienoa maa-ainesta.
Ja jos vesi jäätyy, siis 0c vesi jäätyy 0 asteiseksi jääksi, niin siitä vapautuu lämpöä yhtä paljon kuin +80 asteisen veden jäähdyttäminen 0 asteiseksi vedeksi. -> siis kun kilo vettä jäätyy, niin se luovuttaa energiaa suuruusluokkaa saman verran, kuin kilo tumman punaisena hehkuvaa kiveä, kun se jäähtyy 0c lämpötilaan.
Onko minulla vanhaa/väärää tietoa:
Kun vuosituhannen vaihteessa nuo keruupiirit jäätyivät Koillismaalla, niin ne ei sulaneet ilman "ulkopuolista apua", siis ensimmäinen talvi meni hyvin, toinen hivenen huonommin, ja kun asiaa ihmeteltiin yhdessä kohteessa, niin putkien (haudattu muistaakseni noin metrin syvyyteen, noin 2-3m välein) kohdalla pellossa näkyi raitoja; siis kasvu oli paljon huonompaa putkien päällä, kuin välissä. Maa oli perinteistä multaa, toki paikoin jo 0,5 metrissä hiekkaa ja savea/silttiä.
Ja kun asiaa tutkittiin (lapiolla ja rautakangella) niin maa oli jäässä melkein koko pinta-alaltaan, putkien välissä oli sulaa.
Tuo pelto sulatettiin kesällä ilma-vesi kennolla ; siis pumpattiin suuruusluokkaa 40w kiertovesipumpulla keruupiirinnestettä auton jäähdyttimeen, jonka läpi vanha kanavapuhallin? puhalti kesäpäivänä lämmintä ilmaa.
P.S tuon yllämainitun maalämpöpumpun hyötysuhde (cop): standardin EN 255 mukaan:
Maapiiristä 0 asteista vettä, ja lämmitykseen +35 asteista vettä: cop 5,01
Maapiiristä 0 asteista vettä, ja lämmitykseen +50 asteista vettä: cop 3,54
-> siis jos cop 1,00 niin kaikki lämpö tulee sähkömittarin kautta.
-> cop 5,01 tarkoittaa sitä että yhdellä sähkö kWh saadaan lämpöä 5,01 kWh; siis sähköä mittarista 1 kwh ja maasta 4,01 kwh.
-> cop 3,54 tarkoittaa sitä että yhdellä sähkö kWh saadaan lämpöä 3,54 kWh; siis sähköä mittarista 1 kwh ja maasta 2,54 kWh.
Menihän oikein?
