Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006117022.html
Alkaa jo unohtua koko kaikkien toivoma brexit...
Ei voi kuin tuntea pyyteetöntä myötätuntoa ihmistä kohtaan joka on omalla jääräpäisyydellään aiheuttanut kymmenien tuhansien ihmisten toimeentulon romahduksen.
Kuinka paljon voikaan Britannia rakastaa kyseistä rouvaa joka on antanut kaikkensa sen eteen että kyseinen saarivaltio pääsisi takaisin tullimuurien, hankalan maahantulon, ym.peräjunttilatouhujen aikaan, jossa vihollinen on lähellä ja ystävät kaukana...
Olisiko kukaan voinut kuvitella että näinkin hyvä idea voisi mennä pieleen?
|
Mieleen tulee vertaus bändiin, jos on muutaman vuoden ollut bändissä, joka on muuttunut suhteessa omaan kiinnostukseen ja sooloura vaikuttaa ratkaisulta, miksemme antaisi itsenäisestä vaihtoehdosta kiinnostuneen mennä eteenpäin mahdollisimman hyvin mielin ja kannustavassa ilmapiirissä...
Mahdollista, että maassa on myös sisäisiä haasteita ja erimielisyyksiä, jotka on ratkaistava.
Onko niin, että maahantulo pitäisi olla mahdollisimman helppoa? Jos on vaikka kerrostalo, joka jonkinlainen lähiyhteisö, kumpi on parempi, että asukkaaksi pääsee helpolla vai asukkaat valikoidaan huolelle, jotta yhteisö voisi hyvin?