Oliko sulla välijäähdytintä? Herkästi heräävä ahdin tarkoittaa tietysti mitoitukseltaan pienehköä, jolloin isommilla ahtopaineilla, ja varsinkin yläkierroksilla, myös pakopaine nousee. Siis moottorin hengittävyys kärsii. Hyvin mitoutetussa järjestelmässä ahtopaineen ollessa pakopainetta suurempi hengittävyys tietysti parempi. Välijäähdytin myös auttaa jonkin verran kun paineen noususta sekä kompressorin hyötysuhteesta johtuva imuilman lämpiäminen on vähäisempää ja sylinterin täytös on parempi.
Toki jos pumpun etupuolella oleva maksimisyötön määrää säätävä ruuvi alkaa rajoittamaan syöttöjä vaikka 1,0 barin kohdalla niin ahtopaineen lisäys ei tietenkään lisää syöttömäärää tämän enempää. Mutta jos tässä tilanteessa ahtopaine jatkaa kasvuaan, eli hukkaportti aukeaa myöhemmin, niin ahdin vaatii enemmän energiaa eli pakopainetta tuottaakseen enemmän ahtopainetta. Enempi ilmamäärä sylinterissä, polttoaineen syöttömäärää lisäämättä, myös tarkoittaa pakolämpöjen pienenemistä. Tämä on toki toivottavaa tietyin reunaehdoin. Mutta pakolämpöjen laskiessa myös turbiinin on vaikeampaa muuttaa pakokaasun energia työksi ja siten ahtopaineeksi jolloin taas pakopaineet kasvavat.
Eli ainakin teoriassa korkeampi ahtopaine ei aina lisää tehoja. Käytännössä toki niin kauan kuin sopan määrä kasvaa niin tehot lisääntyy mutta jossain kohtaa lämmöt karkaa lapasesta ja mäntätuho vääjäämättä lähestyy.
Homma on melkoista tasapainoilua kun lähestytään suorituskyvyn äärirajoja ja ilman mittaamista optimointi on suorastan mahdotonta.
No karkasi taas juttu vähän lapasesta. Jos saat kytkettyä vaikka rengaspainemittarin jolla näet kauanko paine viipyy tuolla painekellossa niin selviää vuotaako kalvo ahtopainetta. Huom tässä ei kannata varmaan yli 1 barin painetta tyrkätä kalvolle, voi olla että ehjäkin kalvo alkaa mittauksessa falskaamaan kun sinne kiskasee kompuralta suoraan lähemmäs 10 barin "ahtopaineet".
