Nyt on toivuttu, joten tässä muutamia kuvia.
Aamulla autot nätisti rivissä.
Ohjaajakokouksessa kuultiin viimeiset muutokset ja ohjeet soveliaasta toiminnasta.
Sitten kiipeilemään milloin minnekkin. Rasti 192.
Rastilla 193 päästiin kokeilemaan ojan ylitystä. Hyvin meni.
Rastilla 186 olikin sitten luvassa haasteellisempi oja. Tiimi 83 näytti mallia, miten ei onnistu.
Tai no yli ne siitä meni kolmella vetävällä pyörällä. Tukevien kantojen määrä ojan takana väheni muutamalla.
Itse perässä samalla taktiikalla. No ojahan oli sitten syvä ja keula sukelsi maan ytimeen ennen ramppien päätä. Rampit tuli siis auton keulan mukana ylös. Vastapenkka oli aavistuksen jyrkkä ja auto pysähtyi siihen. Oli siinä sitten aikaa kaivella vetopisteitä esiin. Kokeiltiin vinssata usemmastakin puusta/kannosta, mutta tukevaa ankkuria ei löytynyt. Jäätiin odottelemaan seuraavaa joukkuetta avuksi.
Kuskin paikalta oli sammakkoperspektiivi katsella apujoukkojen tuloa. Rakennettiin "silta" viereen kahdella parilla ramppeja. Tuossakin keppi painui ojan pohjaan metrin sen kummemmin yrittämättä. Oikeanpuoleinen kaveri seisoo 2 metristen ramppien päällä, joista ei juuri veden päälle jäänyt mitään.
Kuvahan ei näytä (taaskaan) millekkään, mutta tuossa kohin penkat oli sen verran jyrkät, että esim. suska piti takavinssillä perän maassa kun laskivat ojaan. Vastapenkasta ylös vinssillä...
Saatiin auto ankkuriksi ja vedettiin varmuuden vuoksi kahdella vinssillä auto ylös. Pieniä kosteusvaurioita ilmestyi sisustukseen kun istuttiin tunti tuolla ojassa
. Muuten ei mitään hätää. Keula kohti uusia upotuksia.
Rastilla 455 ja sen läheisyydessä (527, 388, 584) päästiin leikkiin lällyyn. Mukavasti 20-40cm lällyä ja sen alla kova hiekka? Näytti pahemmalle kuin mitä oli.
Ehdotomasti uudelleen ensivuonna.
Pitkistä rastinaruista suuret kiitokset.
Pitkistä kannoista sitten oikein piikikkäitä ruusuja.
Team Puolentunnin homma.