Sain vihdoin ährättyä paikalleen säädettävät takatukivarret ja käännettyä pinionin kulman paremmaksi.
Woblausvamman etsintä oli taas käynnissä. Vaihdettu renkaita ristiin mutta ei poistanut kokonaan ongelmaan. Kuskinpuolen jarrusatulan sisempi alamäntä oli totaalisen jumissa ja sekin nyt korjattu. Vieläkin koittaa woblata jos sopivasti osuu töyssyyn. Ajelin jo jonkin matkaa ja luulin ongelman poistuneet, sitten kiihdytin loivaan alamäkeen ja hölläsin kaasua niin jopa taas lähti vamputtamaan. No nyt on tilattu OMEn ohjausiskari ja etunavan laakerit. Mietittiin sitäkin että voisiko jotenkin älyttömän kuluneet murrokset aiheuttaa ongelmaa tasauspyörästön ja jatkuvan nelivedon kanssa? Etupäässä on reilusti väljää kun kardania pyörittelee ja kääntyessä kuuluu perus raksutus. Väljät voi tietty tulla tasauspyörästöstäkin.
Etukardaani resonoi joskus kun höllää vauhtia. Tässä pre-93 mallissa ei etukardaanin ristikot ole linjassa vaan 90 astetta käännettynä , mitähän jos koittaisi kääntää sen linjaan kuten uudemmissa malleissa ja takakardaanissa? Voisiko auttaa vai pahentaa tilannetta? En tiedä miksi se on 93 eteenpäin muutettu normaaliksi ja miksi aikaisemmin ollut 90 astetta käännettynä? Voisi tietty vaihtaa ristikot kun ne ovat pyörineet 27 vuotta tietyssä asennossa ja sitten korotetaan niin voihan se aiheuttaa ongelmia. Tuplaristikko olisi tietysti ratkaisu mutta koitan välttää niitä niin pitkälle kuin mahdollista.
Jostain netistä kaivettua tietoa:
"We have found, on lifted rigs, changing to in-phase runs smoother than the factory out of phase. "
Tässä vielä tietoa, tästä on vaan ristiriitaista tietoa, toisen lähteen mukaan pre-93 on out-of-phase ja toisten lähteiden mukaan toisin päin?:
Testilenkillä fiilistelyä.
