Ei ole helppoa eikä varsinkaan ole paikka sellaisille, joilla:
-ei ole käsitystä taloudesta ja sen laiesta
-> Näissä pystyy oppimaan ja oppiminen vaatii mielenkiintoa, haasteena on kyn päättäjät saavat ehkä yhden vaihtoehdon hyväksyttäväksi tai hylättäväksi vaikka asioita voi ratkaista monella tavalla.
-ei ole kykyä yhteistyöhön
-> Tämä on yksi vaikeimpia koska päättäjänä voi tavata muita, jotka omasta mielestä tuntuu huonolta yhteistyön tekijöiltä. Omasta mielestä hyvä yhteistyö on reilua ja siinä jaetaan taustatietoja puolin jo toisin, jotta yhdessä näkemystä voisi jalostaa paremmaksi.
-ei ole valmiutta kuunnella mitä ihmisillä on sanottavana
-> Yhdessä jalostamisessa on parantamista. Huono on jos porukka rupeaa jakautumaan valmistelevissa elimissä oleviin "varsinaisiin valtuutettuihin" ja kumileimasin tehtävää hoitaviin "rivivaltuutettuihin".
Homma ei myöskään toimi, jos on
-harhakuvitelmia vallasta
-> Valta saattaa kuin juosta pakoon. Kunnanvaltuustoissa kuuluisi olla valtaa. Harmittavana takaiskuna voi olla, että sieltä käsin se näyttää, että valta on sittenkin muulla. Jos valta selkeästi olisi jossain demokraattisessa paikassa, niin äänestämälläkin voisi paremmin vaikuttaa.
-liian yksinkertainen näkemys ( tietynväriset linssit)
-> Yksinkertainen näkemys voi häiritä jalostamista, mutta välillä voisi tarvita selkeitä ratkaisuja, jotta pääsee asioissa eteenpäin ja pääsee tekemään uusia valintoja. Tilanne voi jäädä junnaamaan liian monimutkaistamisen takia vaikka selkeä linjaus veisi pois jumittavasta tilanteesta.
-kuvitelmia siitä, että asiat ratkeavat hetkessä.
-> Hölmöjä ratkaisuja voi tehdä nopastikin, mutta välillä pitää olla nopea jos haluaa pystyä toimimaan muutoksessa. Talousasioiden nopeampi ratkaisu toisi lisää pelivaraa, mutta normaali käytäntö on hidastella ja voivotella, jolloin ratkaisu tulee enempi ulkopuolelta tulevasta paineesta kuin vapaasta omasta valinnasta.
|