Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja perkei
No milläs sitä sitten pitäis ajaa?
Kieltämättä tämä käyttömaksuasia hieman ahdistaa, vaikka koitan olla ajattelematta ja odottaa rauhassa. Mutta joku 1500€uroakin lisää maksettavaa olisi aikamoinen isku tällaiselle duunari-yksinhuoltajalle kuten itse. Väkisinkin pistää miettimään, että onko nyt tulossa aika luopua luottotiedoista = jättää maksamatta, muuttaa ulkomaille vai ampua ittensä.
|
Kyllä meidän esi-isätkin keksi tavat liikkua...
Minun käsittääkseni nykyiset tiet on paljon parempia kuin esi-isien, tienhoitoa voisi priorisoida enemmän ja vähemmän hoidetuille alueille tärkeimmät autot nelivetoisiksi.
Ihan kaikissa hommissa ei ole vielä kaikkea hyötyä otettu irti etätyöstä.
Itse näkisin, että jostain paikannuslaitteista tienhoitoa optimoivasta järjestelmästä voisi olla apua, että täsmähoitoa tapahtuisi aina siellä mistä tulisi hälytys jostain akuutista ongelmasta.
Tuossa oli hyvä kirjoitus ambulanssin etenemiskykyyn liittyen...
http://www.ess.fi/Mielipide/art2337455
"Jouduin soittamaan tammikuisena lauantaina hätäkeskukseen. Vastaus tuli tosi nopeasti, ehkä noin 20 sekunnin viiveellä, kun soittoni tuli puhelimen yhden kosketuksen valinnasta. Kiitos kehittyneestä tekniikasta.
Mutta siihen tämä kehittynyt tekniikka sitten loppui. Edellisenä päivänä oli satanut uutta lunta noin 80 millimetriä vanhan jäätyneen tienpinnan päälle. Ensihoitajat kuljettivat minut sairastuneen sairaankuljetusautoon, ja matka kohti Päijät-Hämeen keskussairaalaa alkoi.
Matka keskeytyi kuitenkin noin 80 merin päähän lähtöpisteestä johtuen ambulanssin heikosta tekniikasta; se oli varustettu kaksipyörävetojärjestelmällä eikä nelivedolla, kuten luulisi näin mäkisessä kaupungissa kuin Lahti on.
Talonpoikasjärkikin jo sanoisi, etteivät ihmisten pelastamiseksi hankitut takavetoiset ambulanssit täytä niille asettuja kriteerejä talvella täällä Salpausselän rinteissä.
Heidät on koulutettu pelastamaan kaupunkinsa asukkaita, eikä kuljetuskalusto kuitenkaan anna siihen mahdollisuutta.
Edellä mainitun johdosta ensihoitajat yrittivät saada piipaa-auton kiipeämään rinnettä ylös noin 15 kertaa surraamalla ees taas mäkeä siinä kuitenkaan onnistumati. Sitten jäätiin vartoamaan pelastuslaitoksen järeämmän kaluston saapumista, jotta ambulanssi saataisiin liikkeelle kohti Akuuttia.
Sessio saattoi kestää reilun puoli tuntia, ja päälle matka keskussairaalaan. Ilmeni, ettei tuo edellä kuvaamani ole ainutkertainen tapaus. Reilua viikkoa aiemmin auttajat olivat viimeksi jääneet samalla tavoin jumiin. Silloinkaan ei selvitty ilman pelastuslaitoksen apuun tuloa.
Enempää en kehdannut kysellä, niin häpeälliseksi auttajat tuntuivat kokevan sen, että heidät on koulutettu pelastamaan kaupunkinsa asukkaita, eikä kuljetuskalusto kuitenkaan anna siihen mahdollisuutta.
Mikä on kaupungille tärkeämpää, ostaa hyppyrimäkiin satojentuhansien keinolatuja vai turvata ihmisille turvallinen ja nopea kuljetus sairaanhoitoon? Toivottavasti kertomukseni saa kunnan päättäjät miettimään, mikä on tärkeämpää ihmisille, terveydenhoito ja siihen liittyvät asiat vai tyhjänä seisovat hyppyrimäet.
Pentti Ollikkala
Lahti"