Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Pajakameli
Totta toinenkin puoli.... minkä kokoista varaajaa meinasit kattilalla lämmittää? Jos miettii tuota puolen.kuution pesätilavuutta niin varaajan täytyy olla suht iso ottaakseen lämmön vastaan..
|
Multa oma kohde kattilalle puuttuu ja itse laitan puita saunan kiukaaseen, mutta mielelläni osallistun kaikkeen ideointiin, jotta asiat kehittyy.
Varaajan koko on itselle hiukan arvoitus - kaipa se pitäisi olla sen verta, että pesällisen voi polttaa. Tässä mun ajattelutavas puulämmitys laitettas tulille kun lämmöntarve suurta ja jos vaikka remonttitalli järjestelmässä ja glykolit mukana, järjestelmä sopisi myös siihen jos talliin tarviikin saada kunnolla lämpöä ja kattilassa paukkua nopeaan lämmitykseen.
Laiskalle nykyihmiselle sopisi kuitenkin, että mukana on lämpöpumppua ja vasta kun ilma kylmenee puulämmitykselle järkeväksi, sitten puulämmityspuuhiin. Toisaalta riittävät varaajat mahdollistaisi lämpimillä ilmoilla pesällisen polton harvaksetaan.
http://www.puulakeus.net/docs/109-Tg...lopullinen.pdf
Pientalojen (alle 200 m2) lämmityk- sessä pilkelämmitys on varsin vähätöinen ja taloudellinen ratkaisu, kun laitevalinnat ja mitoitus ovat oikeat. Tavoitteena lämmityksessä on, että pienellä pakkasella riittää yhden pesällisen polttaminen joka toinen päivä. Tämä joustavuus vastaa likimain ruuvisyöttöisen sto- keripolttimen (jossa on 500 l:n siilo) käyttömukavuutta.
Pilkelämmityksen yhteydessä käytetään aina varaajaa. Varaajan minimikoon voi laskea huoneiston neliömäärästä kaavalla neliömäärää x 10 + 500 l, kun lämmin käyttövesi tuotetaan varaajan kautta. Esimerkiksi 200 neliön huoneistossa varaajan minimi koko on 200x10 + 500 l = 2500 litraa. Kattila valitaan niin, että yhdellä tulipesällisellä varaajan lämpö saadaan nostettua kokonaisuudessaan lä- helle sataa astetta. Tämä edellyttää kattilan puutilalta 170–300 litran vetoisuutta ja 35–60 kW:n tehoa.