Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Uazmies
Mitenkäs tämä projekti etenee?
Pakko sen verran kommentoida tähän:
"Päälirakentaja oli vahvasti sitä mieltä että ihan sama mitä rautaa laittaa sillä kaikki paino auton päällä ei ole missään nimessä pahasta."
Kaikella kunnioituksella, edelläoleva on kyllä täysin menneen ajan mietteitä. Pienen järjen rahtusen siitä löytää jos ollaan istuttamassa autoon reilusti ylikokoista nosturia.
Hyvänä esimerkkinä mainittakoon pk-seudulla työskentelevä nosturiauto, jossa lavakorkeus 105cm, nosturissa todellisia tonnimetrejä 76 ja autolla omamassaa selvästi (1-2tn) vähemmän kuin muissa vastaavissa ja silti vakavuus ihan omaa luokkaansa, itse olen omin silmin todistanut miten 65% tukijalkapituudella mennään maksimimomenteille eikä yksikään jalka nouse maasta.
Toki tukijalkavoima (=omamassa) tulee olla riittävä, fysiikan lakeja ei mikään nosturi kumoa, sehän vaan siirtää momenttipistettä mutta kaiken a ja o on rungon (apurungon) jäykkyys. Mikäli runko joustaa nosturia kuormitettaessa lähtee pystytolppa kallistumaan kuorman suuntaan jolloin painokeskipiste lähtee myös loittonemaan tukijalkojen päältä.
Summa summarum, tukipisteiden (jalat / renkaat) etäisyys kääntökehältä (tolpasta) on oltava riittävä suhteessa koneen omamassaan ja tukipisteet yhdistävän rungon riittävän jäykkä ja kiertojäykkä että tukipisteet myös toimivat tukipisteinä.
Taka-asenteisessa nosturissa yleensä akilleen kantapäät löytyy etunurkista, ja niiden tukemiseksi tarvitsee yllättävän leveät jalat lavarakenteen etupäähän.
Tulipa tässä kirjoittaessa vain mieleen (fingerpori  ) että mikäli etukulmien nostosektorit osoittautuu epävakaaksi etujousien painuman takia voisi sinne akselin päälle laittaa sylinterit (jousilukot kuten kaivureissa, mobiilinostureissa jne) jotka painaa pienellä paineella pakan päälle kiinni kun alkaa nostelemaan ja kuormanpitoventtiili pitää akselin jäykkänä työn aikana. Paljon kevyempi ja helpompi toteutus kuin lisäjalkapalkki lavarakenteen etupäähän. HUOM! Tokikaan ei yksinään auta jos kiikkeryys johtuu kiertyvästä rungosta eikä joustoista.
Toivottavasti tästä taas jotain hyödyllistä heräsi ajukoppaan. |
Vahvasti haltissa. Ei ole edennyt nosturin osalta kongfretian tasolla lainkaan. Digitaalin maailmassa kyllä jotain pikkudetaljeja kuten jalkojen kippaaminen (Kiinteä pyöreä akseli jalkasylinterin kylkeen ja saranoidaan ~20cm jalan sisään. Normaalisti mekanismi on pulteilla samoissa kiinnityksissä kuin kiinteä jalka) ja pikakiinnityksen joku yksityiskohta (Näin miten se oli tehty jossain Willessä)
Etuviistoonhan tuo tosiaan kaatuu jos on kaatuakseen. Kirjoittelin jo tähän pitkät pätkät siitä että etujalat kannattaisi sijoittaa taakse jolloin tolpat olisivat lyhyemmillä palkeilla 'kaatosuunnassa' mutta että pääsee kevyemmillä materiaaleilla kun tulevat eteen. Olin jo orientoitunut siirtämään tankit ja akkukotelon jalkojen edestä taa mutta jalathan kannattaa ilman muuta sijoittaa niiden taakse. Lyhyempi matka taakse nosturille jolloin kiertojäykkäämisessä on vähemmin savottaa, jalat lepäävät vaakaan taitettuina pyörien eikä tankkien päällä ja laatikoihin pääsee käsiksi myös päältä. Joskus pään pitämisessä perseessä ja siis enimmän hötkyilyn välttämisestä voi olla selvää hyötyä.
Tuo ajatus etuakselin jäykkäämisestä ei ole lainkaan pässimpi. Pitää kokeilla mitä laskentaohjelma antaa tuloksia kun etujaloiksi määrittää vaikkapa etupyörien sisäsyrjät. Jos se näyttää millään mitalla vakaalta, teen apurunkoon ainoastaan varauksen etujaloille niin että ne voi tarvittaessa laatia paikoilleen. Lukituksen voisi häxätä vaikka combottamalla paineilmasylinterin hydraulisylinterin päähän/sivulle niin että sylinteri ajetaan paineilmalla kiinni rautoihin ja lukitaan erikseen hydraulisesti magneettiventtiilillä. Kaksineuvoinen hydraulisylinteri ei edes tarvi erillistä säiliötä. (Samaan tyyliin kuin kallistuslukitus nostokoreissa). Kaiken järjen mukaan molemmat puolet toimisivat yksillä venttiileillä? Magneettiventtiileitä haikailen siinä mielessä ettei niiden ohjaus ole mikään ameriikan temppu jollain el cheapo kiinalaisella kaukosäätimellä jonka painikkeet integroitsee nosturin kauko-ohjaimeen.
Kiitokset ajatuksista. Aloitin tämän ketjun piiskaksi itselle. Näyttää siltä että pitää käydä foorumilla useammin että piiska toimii.
Semminkin kun katselin että Villekin oli hankkinut ehdan ja kerralla toimivan pilkkiauton.
Se miksi tulin pitkään aikaan foorumille toteamaan tilanteen on odottamattomat vastoinkäymiset MANnin kytkimen kanssa. Ei irrota. Nestepinnassa oli vajausta, mikään paikka ei kuitenkaan vaikuta olevan märkä. Olen ilmannut sitä sekä perinteisellä menetelmällä (auki, polku, kiinni, nosto) että Motonetin alipaineimurilla (Tuntuu vetävän ilmaa ilmausruuvin kierteistä sillä en saa katkeamatonta nestevirtaa imuletkuun). Ei, perkele, toimi. Jotain siellä on työsylinterin takana sillä ilmatessa poljin jää pohjaan (Polkimessa on jousi joka antaa ensin vastetta ja tietyn pisteen jälkeen lähtee painamaan poljinta pohjaan) kun ilmausruuvin ollessa kiinni poljin palauttaa ihan nätisti.
Kytkin kikkaili aiemmin mutta toimi muutaman polkaisun jälkeen aivan normaalisti ja oletin että vika oli sillä selvä.
Ajatuksia?
-