[macro]

Itse olen noihin ilmatiiveysasioihin paneutunut muutama vuosi sitten rak.ins. päättötyön merkeissä, kun labrassa mittailtiin seinärakenteiden ilma- ja kosteusliikkeitä. Päähuomio keskittyi lämpövirtaan, mutta myös kosteusdataa kerättiin ja tarkasteltiin. Siltä pohjalta on oma mielipide muodostunut ihan mitatun faktan pohjalta. Labrassa seinärakenne on 3m luokkaa kantiinsa, joten myös seinän ylä ja alaosien erot on huomioitu.

Lyhyesti lämpövirrasta. Lämpö siirtyy rakenteessa kolmella tavalla: johtumalla, säteilemällä tai ilmavirtauksen mukana. Näistä tuo ilmavirtaus halutaan eliminoida. Siksi eristeen ulkopintaan laitetaan tuulensuoja, eli tuulensuojakangas tai ns. tuulileijona, tai tuulensuojakipsilevy. Kipsi näistä paras rakenteen jäykistyksen kannalta, varsinkin kun yleensä on kiinnitetty suoraan runkoon puurakenteessa. Sisäpuolen rakenteista jäljempänä.

Ekovillan ukkojen hengityspuheista olen heidän kanssaan vääntäny. Tuon aiemmin kirjoitetun perusteella totean, että jos rakenne hengittää, se vuotaa.

Sisäpuolelle laitetaan sitten aina joko ilmansulkupaperi tai höyrynsulkumuovi.

Ilmansulkupareissa on monia vaihtoehtoja. Jotku käyttää "tervapaperia",en ole sen ominaisuuksiin tarkasti tutustunut, mutta käsitykseni mukaan se on vähemmän kosteutta läpi päästävä vaihtoehto ilmansulkupaperille. Ekovillalla on myös tuote X5 eli ilmansulkupaperi joka on siis viisinkertainen höyrynvastus heidän perinteiseen ilmansulkupaperiin verrattuna, ts. 5-kertaa vähemmän vesihöyryä läpipäästävä. Näillä siis estetään ilmavirtaus lämpöeristeeseen, sekä samalla vain hieman tai vähän enemmän rajoitetaan kosteuden johtumista.

Toinen vaihtoehto on sitten höyrynsuolkumuovi, siis se monien pelkäämä mörkö.
Tällä estetään sekä ilmavirta, että vesihöyryn kulkeutuminen eristeeseen. Luonnollisesti ulkoilman kosteus pääsee rakenteeseen. Tämän vuoksi eristemäärä pitää mitoittaa niin, että rakenteeseen talvella kertynyt kosteus (kastepiste lämmöneristeessä nolla-lämpötilan kohdalla) ehtii kesän mittaan kuivua.

Mainitun puhallusvillavalmistajan markkinamiehet siis auliisti ylistävät kuinka rakenne kuivaa molempiin suuntiin, mutta samalla unohtavat, että rakenteeseen kertyy myös enemmän kosteutta sisäpuolelta tulevan kosteusrasituksen vuoksi.

Olen neuvonut kysyneitä erittäin paljon yksinkertaistetusti:
Jos pidät aina lämpöjä, laita muovi. Semmoinen 10asteen luokkaa riittävä, ei mieluusti alle 7astetta.
Jos rakenne on joskus myös kylmillään, laita ilmansulkupaperi.

Kaksi tärkeää pointtia:
Rakenteen tulee hygroskooppisilta ominaisuuksiltaan harveta ulospäin, eli höyrynvastus ulospäin mentäessä pienenee. Ja ei saa laittaa kahta höyrytiivistä kalvoa päällekkäin, eli esim. höyrynsulkumuovi rakenteen välissä ja vesieriste sisäpinnassa.

Hessu888 mainitsi maalit, totuuden siemmen on noissa, mutta täysin vesihöyrytiiviitä ne ei kuitenkaan ole toisin kuin höyrynsulkumuovi ja vesieriste. Tietysti näissäkin on erikoistuottteita, mutta siis perus sisämaaleista kun puhutaan.

Painovoimainen ilmanvaihto ei mielestäni ole tätäpäivää. Joo toimii, mutta pitää mitoittaa ja säätää hyvin, jotta lämpöhäviö pysyy kohtuullisena. Ilmanvaihtokoneita saa varsin järkevään hintaan, noissa hyvä hyötysuhde, tai omaan puolilämpimään talliin LVI suunnittelija esitti edullisemman vaihtoehdon, eli kellolla ohjattu huippuimuri ja korvausilmaventtiilit.