Nyt on taas vähän Protoa roplattu...
Sen kunniaksi puolustusvoimat järjesti tänään ohimarssin verstaani ohi. Kalustoa oli 20-25 kpl. Paseja, Maseja, Eemeleitä jne Sisuja, ja lisäksi muutama Lantikka, Hilux, ja G-Wagen. Kyllä siellä päitä kääntyili, ja muutama lapa nousi pystyyn, kun huomasivat minun oman maanpuolustus ajoneuvon keskellä pihaa.
Sitten siihen Leylandin ruiskupumpun sielun elämään. Tarkastin ajoituksen, ja jos oikein tulkitsin englantilaisten tekemiä merkkejä, niin paikallaan on. Kaasuvipun stoppari ruuvia kiersin aukipäin, ja saman tein kaasupolkinen rajoitin pultille. Soitin oikein ammattimiehelle, entinen työkaveri, ja kysyin että mihinpäin sitä Minimecin sopparuuvia pitäis kiertää? Käski kiertää kierros aukipäin, lisää syöttöä noin 20%, ja kokeilla sillä. Näinhän minä sitten tein...
En ole vielä ehtinyt tien päälle, mutta pihassa kun siirsin autoa, ja vähän kaasuttelin, niin eroa on. Kone ottaa enempi kierroksia, ja pukkaa enempi mustaa. Eli oikein hyvällä lykyllä voisi kulkeakin paremmin?
Kojelaudassa ei toimi oikein mikään mittari paineilmaa lukuun ottamatta. Joten polttoaineen kulutusta on vähän vaikea laskea... Kävimme heinäkuussa Jämijärvellä, ajoimme (google mapsin mukaan) 100 km, ja sitä varten tankkasin 60 litraa tiisseliä. Nyt alkoi kiinnostaan, että paljonko tuo härveli vei tien päällä ainetta, kun melkein koko ajan kaasu pohjassa ajoimme? Tyhjensin tankin, ja ainetta tuli tasan 35 litraa. Eli Jämin keikan kulutus oli 25 litraa satasella. Kuulostaa melko normaalilta minun korvaani, pelkäsin pahempaa kulutusta, koska vetoja oli niin huonosti. (Ennen Jämiä tyhjensin tankin vanhasta aineesta, siksi tiedän paljonko siellä oli tarkalleen dieseliä).
Mittareista puheen ollen, korjasin moottorin lämpö-sellaisen. Jossain armeijan varikolla, varuskunnassa tai ties missä, on laitettu 60 mm VDO lämpömittari kojelaudan päälle. Ja siitä oli ennen kesää 2003 vielä rikottu lasi päältä. Nyt vuosien saatossa joku nuoriso-huligaani, (toden näköisesti meidän perheestä kotoisin?) on vienyt vielä neulankin mittarista.
Kaivelin omia varmuus varastoja, ja löysin 50 mm VDO lämpömittarin, joka oli oikein 24V malli..! Perhana, kerrankin löytyy oikeata tavaraa nurkista. Laitoin sen paikoilleen kunnollisella kiinnikkeellä, ja sehän alkoi toimimaan. Hyvä hyvä, moottorin lämpöjä on mukava seurata pitkissä nousuissa.
Vanha isompi VDO oli kiinnitetty varsin luovalla popniitit+alumiinilevy+pakoputken klemmari ratkaisulla... Epäilen että mittarin lasi on rikottu, kun klemmaria on kiristetty liikaa. Mutta ammattimies on ammattimies.