Noh, nyt kun muutama muukin on avautunut niin kaitpa minäkin voin. Koulumenestys ei ollut mairitteleva (vähintään kerran viikkoon kun sai pataansa, niin se "vähän" häiritsi opiskelua, tai enemmänkin ainainen pelko kuinka seuraavasta välkästä tai kotiin lähdöstä ehjin nahoin selviäisi) ja taisi se peruskoulukin jäädä vähän kesken kun töihin piti päästä, eli pk päästötodistusta ei ole. Nyt ammattitutkinnot kyllä suoritettu kiitettävin, mutta vähääkään paremmin opin välimerkkejä käyttämään vasta työelämän myötä.
Tällä palstalla on aika monia joiden kirjoittelut nostaisivat vanhapiika äikänmaikan pulssia. Minä varmasti etunenässä.
Mutta se että edes yrittää vähän, helpottaa kummasti kommunikointia toisten kanssa. Ja ennen kaikkea joku ehkä viitsii ulosannin lukeakin. Kaikkein kamalinta luettavaa on "hauskasti" murteella kirjoitetut tuubit.
Tuohon luki häröön: Tarkistan tämänkin soperruksen ennen lähettämistä kahdesti, ja siltikään en näe siinä mitään virheitä. Mutta jos luen sen joulukuussa uudestaan, se todennäköisesti vilisee niitä. Luen aika paljon historiankirjallisuutta, ja bongaan tuon tuostakin virheitä ja nämä siis eivät erisnimissä. Mutta omassa kirjoittamassani en niitä näe ennen kuin aikaa on kulunut enemmän.
|