Haa, määpä nakkaan tähän vähän blaa blaa blaata.
Ensinnäkin jään kestävyyteen vaikuttaa veden virtaama järvessä ja onko järven pohjassa lähteitä jotka voivat aiheuttaa pystyvirtausta joka heikentää jäätä. Lähteen kohdalla jä on yleensä heikempää kuin lähteen vieressä, eron huomaa es. kairatessa silä lähteen kohdalla jää on huokoisempaa ja kaira painuu jäähän kuin kuuma veitsi voihin.
Google ja hakusanaksi jään kantavuus niin jopa löytyy juttua ja tietoa.
Tuosta aallosta jään alla by nalle, ja lainaus vesiturvallisuus.net:in sivuilta
>>
MOTTORIKELKALLA JÄÄLLÄ
Moottorikelkalla ja muulla liikkuvalla ajoneuvolla jäällä ajettaessa kantavuuteen vaikuttaa jään vahvuuden ohella jään alla syntyvä veden aaltoliike. Jään kantavuus on heikoimmillaan, kun ajoneuvon nopeus on aaltoliikkeen etenemisnopeuden suuruinen. Turvallisuutensa vuoksi moottorikelkkailijan on tunnettava erittäin hyvin liikkumisalueensa syvyys- ja jääolot.
Joitakin esimerkkejä kriittisistä nopeuksista.
VEDEN SYVYYS
Veden syvyys
JÄÄN PAKSUUS 3 m 5 m 10 m 20 m
25 cm 22 km/h 28 km/h 34 km/h 36 km/h
50 cm 23 km/h 29 km/h 38 km/h 45 km/h
Lähestyttäessä rantaa nopeuden on oltava alle 20 kilometriä tunnissa ja itse rantaviiva on ylitettävä ryömimisvauhdilla. Vauhtia on myös hiljennettävä, kun kohdataan toinen moottorikelkka. Paikoissa, joissa jää on voinut jäädä roikkumaan rannan ja kivien varaan, on ajettava hitaasti. Jäälle on ajettava aina mahdollisimman hitaasti. Peräkkäin ajavista jälkimmäisellä on veden ja jään aaltoliikkeestä johtuen suurempi vaara painua jään läpi.
Avoveden ylittäminen moottorikelkalla on vaarallista leikkiä.
<<
Kuinka moni kelkkailija oikeasti nuodataa noita ohjearvoja, ainakin täälläpäin kelkalla päästetään urku auki jäällä, noh ei ole minun päänsärky kun tulee uintireissu, sitä saa mitä tilaa.
Ja lisää blaa blaa blaa:ta, lainaus samalta vesiturvallisuus.net:in sivulta
>>
VAARANPAIKAT
Veden virtauksen vuoksi vaarallisia paikkoja ovat joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot sekä äkkijyrkästi veteen pudottavien rantapenkereiden vierustat.
Teollisuuslaitosten ja asutuskeskusten viemäreiden laskualueilla jää on heikkoa lämpimän päästöveden ja virtauksen takia.
Sillat, laiturit ja jäissä makaavat alukset sitovat lämpöä ja synnyttävät virtauksia, jotka heikentävät jään niiden alla ja lähituntumassa.
Vesistöjen syvänteiden kohdalla jää voi olla ympäröivää jäätä heikompaa, koska niissä oleva suurempi vesimäärä jäähtyy hitaammin.
Kaislat tekevät jäästä seulan ja samalla hauraan.
Laivaväylät ja kalastajien avannot ovat vaaranpaikkoja.
Halkeaman kohdalla jään kantavuus heikkenee. Niiden ja muiden rikkoutumien kohdalle kinostuvan lumen alla jää ohenee ja voi joskus jopa sulaa kokonaan.
<<
Ja puikkojäällä ei kukaan muu kuin hullu urheile kuin omalla hengellään....
Se että pää on puuta ei takaa sitä että se kelluttaa, omalla vastuullahan siellä urheilee ja avantouinti haalari päällä on raskasta puuhaa, on kokeiltu katiskan nostossa kun jalka lipesi ja tuli uitua.....
-- Wannabe OFF-roader --
Edited by - L-200 on 16/01/2005 18:48:14
|