Eestiin päästiin ajamalla ja takaisinkin. Torstaina yövuoron jälkeen tuli nukuttua parisen tuntia, sitten olikin jo lähtö. Onneksi Timo hyppäs pukeille Heinolasta ja ajeli satamaan. Ei kyllä saanut nukuttua autossa, mutta ei tarvinnu keskittyä ajamiseen. Laiva tuli Tallinaan klo 18 jälkeen ja siitä ensin ostoksille Ulemiste keskukseen. Kun edessä oli pitkään suoraa tietä vaihtui taas kuskin osa, eli ite jäin vänkärin paikalle ja nautin matkalla pari...muutaman oluen. Perjantain puolella, yhden aikaan olimme Lagujassa, kisapaikalla. Paikahan on karkeasti sanottuna Tarton ja Otepään puolessä välissä. Siellä on Viron mäkisimmät maastot. Hetken etsittyämme oikeaa paikaa tuli joku hiukan humaloitunut natiivi selittämään meille englanniksi, tai no taisin itse aloittaa kyselemällä leiristä. Mutta kohta kaveri tokas selvällä suomella "Miks te ajatte bensa Jeepillä tänne asti".
Perjantai aamuna starttailimme Tartoon jossa piti olla jo 9 aikaan. Ennen lähtöä piti purkaa ylimääräiset varustelut, eli jääkaapit ym. leirivehkeet pois. Paikallisen offiklubin pihalla oli kokoontuminen ja heti ensisilmäyksellä katselin että onkos nää jotku Jeeppi kisat! Ainakin kolmasosa kaikista autoista oli Jeeppejä, XJ ja ZJ tuntui olevan kovin suosiossa. Suuninstuksesta tuolla jo Klaperi ketjussa kerroin, mutta eka 75km oli nuottisuunnistusta, lähinnä viljelys ja metsäteitä pitkin loppuen varsinaisen rasti suunnistuksen alkupaikalle. Sitten loppu olikin rastien etsintää. Koska kyseessä oli Turism- luokka sai ilman autoa kuvatusta rastista 1p ja auton kanssa, käsikosketuksella 4p. Lisäksi autosta ei tarvinnut näkya kuin joku tunnistettava osa, ei siis rekisteri nro tai kisa nro. Kesken kisan kävimme kilpailukeskuksessa syömässä ja hankkimassa lopulle porukalle rannekkeet. Sen jälkeen emme ehtineet ajaa kuin yhden, tai osan siitä, ajoalueista, taisi olla kaikista vaativin paikka, kun vielä oltiin sellaisessa "kattilanpohjassa" mistä ei päässyt ilman vinssausta pois. Molempiin suuntii oli märkää savea ja nousua. Lisäksi suurin osa jäähdytysjärjestelmästä otti ja tyhjentyi. Puuttuva neste korvattiin järjestäjien antamalla urheilujuomalla (1,5l) Vissyllä (1,5) ja lopuksi järvivedellä (n. 2l). Lämmöt kävi jo reilusti punaisen alueen ohi eikä auto jäähtynyt, vaikka seisoi paikallaan, pellit auki. Kuitenkin vettä saatuaan lämmöt pysyi aisoissa ja pääsimme ajoissa leimaamaan emitin maaliin.
Tarton offikerhon pihasta, ennen lähtöä
Savinen spoori, tuossa yritystä päästä rastille, joka sijaitsi auton keulan edessä, rinteen päällä. Rinteeseen pääsi, mutta mitään pitoja ei ollut, lopuksi vinssillä varmistus niin sai kuvan.
Ja tuonne pitäs päästä...
Vauhdilla meni tuohon saakka...
Pääsi sieltä poiskin, jäähdyttelyä..
Sama kohta...tuonne pitäs päästä. Mäen jyrkkyys ei ihan näy kuvasta. Rastilapulle pääsi kun otti vauhdit metsästä, sitten loppumatka vinssaten.
Leiriin päästy...Sitten muutama olut ja aamulla virkeenä katsomaan crossikisaa
Ihme kyllä mitään ei reissussa hajonnut, tai no läppäri lakkas toimimasta jaa jääkaapin sähköt oli hukassa! Venttiilin naputuskin pysyi poissa, kunnes saavuimme maanantai Tallinaan. Siellä tuli päivä ajeltua kilkatuksen kanssa. Tallinnan satamassa oli pari isoa risteilyalusta ja eläkeläisturistilaumoja kuljeskeli siellä täällä. Satamaa kohti ajaessa, ruuhkassa, vahingossa pysäytin punaisessa melkein tukkien suojatien. Siinä mummot ja papat ihmetteli rapaista autoa. Kaivelipa muutama turisti kameraa esille ja napsi kuviakin.
Kotosalla huuhtelin taas jäähdyttimen ja ensihätään laitoin volvosta poistetut ja säästetyt jäähdytin nesteet koneeseen. Moniura hihna oli hiukan löysähkö, voisikohan luistaa vesipumpusta, niin siksi lämmöt nousi liikaa. Pitihän sitä sitten kävästä kokeilemassa että kuinka toimii. Perinteiselle Over The Hill -reitille lähdettiin perjantai iltana kahdella autolla. Heti ensimmäisen 10 min jälkeen oli lämmöt taas punaisella. Näppärästi olin unohtanut sähköflektin liittimen pois, kun hihnan kiristin ja nostin töhöttimen edestä. Sitten menikin ihan ongelmitta, muutann sadan metrin matka. Ensimmäinen hiukan rajumpi kantokosketus renkaalla ja ihmettelin pää ulkona sivulasista että miksi ei tapahdu mitään kun rattia kääntää!? Raidetankohan siellä oli katkennut, ihan vasemmasta päästä, niin että kun pallonivelen irroitti sai vielä muutaman kierroksen sisälle ja ajo jatkui. Pajerokin otti ja hyytyi perään, risut repi diisseli linjat irti tankista, ettei sen pahempaa. Sitten kun vehkeet jotenki toimi, piti käydä vielä etsimässä hakkuu aukealta uutta reittiä. Ihan oli tarkoitus varoen ajaa, mutta kaasuläppä täysin auki sitä sitte hyppyytettettiin Jeeppiäkin ylämäkeen....Eikä hajonnu enempää mitään!
- Täytyy varmaan tilata V8 ZJ:n raidetanko ja pallot jostain. Käsitykseni mukaan edullinen ja kestävä verrattuna orkkis XJ:n harjanvarteen.
Autokamerassa ois molemmista reissuista liikkuvaa kuvaa...mutta en oo jaksanu editoida.