käytiin ajelemassa Montenegron officrossit luumäellä ja meni vähän alustan "kehitystyö" hukkaan, tai sitten sitä ei vaan tehty tarpeeksi, koska kuskin ja oman persetuntuman mukaan meil ei ollu jousitusta ollenkaan
pähkättiin sitten koko takasintulomatka mitä tuolle pitäs tehä ja ny pitää ottaa pieni aikalisä auton rakentamisen suhteen (tai sitten ei) mut jokatapauksessa on mentävä takasin piirrustuspöydän ääreen ja miettiä miten tästä saa toimivan paketin. huomattiin ilkeesti, että aika monta juttua on tullu tehtyä väärin ja osittain nuo hankaluudet aiheutu "rakennusvirheistä" tai sellasista asioista, mitkä ois voinu välttää etukäteen, kun ois miettiny riittävästi ja toteuttanu joitakin juttuja vähän eri tavalla, mutta kaipa se oppiminen tapahtuu näissäkin kantapään kautta
päivähän meillä meni kokonaisuutena tosi hyvin, molemmat oli enskertalaisia ja autoa ei ollu koeajettu pl pari kiihytystä hallin edessä asfaltilla ja paskarinki parkkipaikalla. ekassa lähössä päästiin tosi hyvin tokana ekaan mutkaan, pari mutkaa saatiin piettyä vauhtia päällä, mutta ekassa alamäessä repes toinen takaiskari alapäästä irti, tosin se ei kauheesti viellä ottanu vauhtia pois. mutta sitten tuon jousituksen toimimattomuus alko potkia munille ja autolla ei yksinkertasesti pystyny ajamaan riittävän lujaa, vaan menetettiin sijotusta paikka kerrallaan pikkuhiljaa ilmeisesti neljänneksi (tai viidenneksi), kunnes polttoaineen saanti tyrehty jostain syystä ja kone ei ennää kiertäny kun 2000rpm ja sillä se ei jaksanu enää mennä ja lähtö päätty keskeytykseen about vartin tai 20min ajon jälkeen. sitten tuo pirulainen alko pelittämään kun käytettiin tulolinjaa irti ja vaikka takaa oli revenny joisilautaset osittain irti ja etuiskarit oli sylkeny öljyjä kankaalle, päätettiin ajaa toinenkin lähtö, vaikkakin vähän rauhallisemmin. vitut Henkka mitään maltto rauhotella, vaan käyntiongelmien jne saattelemana saatiin ajettua lähtö kolmospaikasta kamppaillen, pudottiin kuitenkin jossain kohalla neljänneksi (lähdössä oli mukana enää neljä autoa alunperinkin) ja vikalla kiekalla koitettiin ahnehtia sitä kolmospaikkaa alamäessä, mutta ajolinja oli hiukan virheellinen, niin vasemmalta sitten repes jousilautanen lopullisesti ja jousi karkasi kokonaan pois paikaltaan ja sitten nilkuteltiin viimesenä kierros loppuun
enivei hommahan on nopeus JA kestävyyslaji, joten tulosten julkistuksessa meitä ootti TOSI ISO ylläri kun nimet huudettiin pikkuluokan kolmannen sijan ajaneiksi
kuvassa aikalailla työvoiton ajanu kuski, miehän vaan istuin kyyvissä ja nautin maisemista ja kisatunnelmasta
kiitokset täälläkin Montenegron porukalle, että järjestivät näin hienon kokemuksen ja mahollisuuden ensikertalaisille osallistua tapahtumaan.