Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja AVRO
Aiheellinen muistutus. Kauan sitten on silmästä porattu laikan/metallinmuru eikä se ollut yhtään kivaa. Suojalaseista huolimatta se joku pääsi simmuun livahtamaan.
Aika paljon tulee nykyään rälläköityä hitsausmaski naamalla jos tila vaan antaa myöden, ja lyöntihommissa lasit kans. Muistuttaa ihan tarpeeksi kun joku siru lentää ihanasti vaikka huuleen.
Jos silmän poraaminen on jo koettu niin hommatkaa vaikka nenuun joku operaatio, esim. väliseinän muokkaus ja sen jälkeen pikku tulehdus sinne... --> menee lääkäriin ja rupee sitä jo muutenkin arkaa leikkauskohtaa ronkkimaan. Loppui ainakin multa ihmettely sen toimenpidetuolin jämeryydestä kun ekan kerran vähän kirpaisi.  |
Silmät on säästynyt "uponneilta" hitusilta,
on yleensä päässä kun jotain tekee, mutta jonkun kerran on saanu jotain vasaran kappaletta kaivaa ihon alta.. Menee sopivasti lähtiessään t-paidan läpikin vielä nahkaan..
Tuosta jakkaran tukevuudesta tulee mieleen etuhampaan katkeaminen vuosia sitten..
Hampilääkäri tuumasi jossain vaiheessa hammasta tutkittuaan, että "otapas tukeva ote niistä käsinojista.. Tää sattuu vähän." Sitten se kaveri nakkasi jotain puhdistus-alkoholia siihen hampaantynkään ja kyllähän tuntui.
Meille jäi kyllä jonkinmoinen näkemysero tuosta "vähän" -osasta.
Tuska oli jotain ihan käsittämätöntä ja tuntu että niistä käsinojista ei mun sormenjäljet lähde ikänään.. Tuli ehkä vähän puristettua, kun sormet naksui vielä otetta irroitellessakin toimenpiteen päätteeksi..