Mielenkiintoisia nämä talliprojektit. Ajattelin postata muutaman kommentin omista kokemuksista. Oma
talli on vielä kesken ajanpuutteen vuoksi mutta jotain on jo opittu.
Itse kilpailutin tallini puuelementtirakenteena ja päädyin Vieskanelementin tarjontaan; voittivat tarjouskilpailutuksen. Aika ja innostus ei olisi riittänyt muulla tavalla rakentamiseen.
Sisäkorkeuteen kannattaa tosiaan kiinnittää huomiota, jos aikoo parvea rakennella vaikkapa jälkeenpäin. Omassa on sisäkorkeutta hieman reilu neljä metriä mutta valan lattian vielä pikkuisen alemmaksi koska perustettaessa tuli otettua se mahdollisuus huomioon. Näin saan parvelle tarpeeksi seisontakorkeutta.
Leveyden puolesta oma talli jäi ehkä hieman turhan kapeaksi. Kuten tuolla aiemmissa postauksissakin mainitaan nini se 9m lienee aika minimi. Riippuu tietysti aika paljon layoutista miten kamat sinne sisälle nakkelee
Tämän kokoiseista rakennuksista vaaditaan jo energiatodistukset ja ilmanvaihdon kanssa kannattaa miettiä käytönaikainen ja käytönajan ulkopuolinen ilmanvaihto. Käytönajan ulkopulella riittää RakMk:n minimi-ilmanvaihto niin paranaa huomattavasti energiatodistuksen luokka. Autothan eivät hengitä
Omassa tallissa ajattelin hoitaa ilmanvaihdon jollain edulisella IV-koneella ja kohdepoistot huipparilla. Autotallin puolelle tulee pesu ja maalausvarustus. Energia- ja lupajuttuihin vaikuttavat sitten vielä se, että tuleeko talliin WC ja lämmin vesi. Jos pärjää virallisesti vain kylmällä vedellä ja harmailla pesuvesillä niin on helpompaa... Valmiudet toki voi tehdä muitakin suunnitelmia ajatellen
Omaan talliin tulee lattialämmitys ja peruslämpö talosta maalämpöpumpulta lämpökanaalia pitkin. Lisälämmitykseen tulee sitten joku vanha palopesällä varustettu öljykattila tai ilmalämpöpumppu.
Valaistusta ei voi olla liikaa. Valopisteitä kannattaa sijoittaa riittävästi myös seinille, jotta pääsee eroon kiusallisista varjoista.
Lattiakaivojen paikkoja on tullut pähkittyä ja tässä topicissa oli mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Itse olin jo kallistunut yhteen isompaan öljynerotuskaivoon johon sitten olisin johtanut vesia useammasta pienemmästä kuivakaivosta niin ei tarvitsisi tehdä isoja kaatoja. Kaivoja ajattaelin sijoitella reunojen sijasta enempi lattian keskivaiheille, jotta valumavedet eivät kastelisi koko lattiaa... Tätä täytyy vielä pohtia.
Lattiaan kannattaa valaa latta- tai kulmarautaa kuten tuolla neuvottiin, jos tarttee saada vetopisteitä tukevasti kiinni. Jos suunnittelee rakentavansa parven niin suosttelen heittämään valuun myös kiinnityslevyjä sopivin välein mihin saa sitten hitsailtua tolppia pystyyn parvea varten.
Jos lattiaan tulee lämmitystä niin sitten koneiden ja nostimien kiinnityspisteet kannattaa miettiä ja merkata valmiiksi, jotta ei sitten poraa putkeen tai kaapeliin. Sekös sitten vituttaa.