Kiitos kanssakilpailijoille ja maanomistajille. Metsässä oli hymy herkässä ja porukka auttoi toisiaan hyvin. Rentoa meininkiä, niinku pitäiski. Monet rastit oli kohtuu haastavia, ainakin kahta mönkkäriä vinssailla ja sovitella ja jumpata sai ihan reilusti.
On hyvä, että löytyy viitseliäitä jotka järjestää näitä kisoja, mutta reissusta jäi kuitenkin hiukan paha maku suuhun, eikä se johdu muutamasta saunaoluesta kisan jälkeen. En tiedä onko lama iskenyt vai peri pohjalainen nuukuus, mutta palkinnot oli melko surkeat. Perinteiset kirjekuoret sekä lisäpalkinnot puuttuivat, mutta ne eivät niinkään tunnelmaa latistanut. Aina ennen on mönkkäreissä kuitenkin ollut pytyt kummallekin ajoparille, nyt oli vain yksi/pari! Ei viitsisi sitäkään rälläkällä laittaa puoliksi. Nyt koko viikonlopun rähjäämisestä ei toiselle parille jäänyt muutakuin kipeä kroppa. Vaikka noita pyttyjä jo on ennestäänkin, niin olisi sitä kuitenkin mielellään ottanut ensimmäisestä suunnistuskisan voitosta muiston jota katsella kiikkustuolissakin. Jos järjestävä taho kertoisi mistä palkinnot on hankittu, niin hommataan sitten itse omalla kustannuksella se muisto toisellekin ajoparille..
Hiukan enemmän tuntui olevan tällä kertaa myös noita ylimääräisiä rasteja sekä rasteja väärissä paikoissa mitä yleensä.
|