Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja IironSika
Kiinteistökaupan oikeudenkäynneissä ei varsinaisesti haeta syyllistä henkilöä, eikä kukaan ole välttämättä rikollinen. Täten hyvin usein ei ole mitään syyllistä ja syytöntä. Tuomarilla on täysin vapaat kädet määrätä oikeudenkäyntikulujen jakautuminen, eikä siihen ole mitään sääntöä.
Sovintoa ja varsin kohtuullista summaa tarjosin ostajalle ennen oikeudenkäyntiä, ei kelvannut. Ei myöskään kelvannut oikeuden sovittelu, jossa tuomari olisi tutustunut tapaukseen ja tehnyt sovintoehdotuksen, joka ei vielä sido kumpaakaan. Kieltäytyivät siis tästäkin. Tämän jälkeen vastapuolelle on tullut lisää kustannuksia noin 6000 euroa todistajanpalkkioista. Esimerkkinä yksi kuntotarkastaja, joka veloitti palkkiona puolen tunnin todistajana hikoilusta ja änkytyksestä 2600 euroa.
|
Arvaa miksi kuntotarkastaja hikoili ja änkytti? Nimittäin sillä jakkaralla ei saa valehdella/muistaa väärin/kertoa muunneltua totuutta. Ja kun on k.o statuksen ottanut (kuntotarkastaja) niin toleranssi oikeasta- ja väärästä todistamisesta on aika tiukka. Ja jos myöhemmin käy ilmi, että valehteli, niin veromaksajat maksaa syyttämisen. (on julkisen syyttäjän? asia syyttää väärästä todistuksesta)
Tuo, että sinä olet yrittänyt sopia, painaa aika paljon vaakakupissa, sillä oikeusjärjestelmäkin tietää tuon kuvion;" ai maksoin liikaa/akka lähti/työpaikka meni/pankki karhuaa"
Ja tuohon taannoin määriteltyyn ehtoon "myydään purettavaksi"; Ei päde, jos tontin hinta liian korkea, sillä muutenhan juristit jäisi työttömäksi...
Joku lakia lukenut voisi jalostaa ideaa; Myydään kaupantekohetken kunnossa, ostaja hankkii vakuutuksen piilovirheiden varalta, vakuutuksen tulee kattaa virheiden lisäksi myyjän ja ostajan oikeudenkäyntikulut sekä mahdolliset korvaukset. Ja jos ostaja ei hanki/saa k.o vakuutusta, niin se on sopimusrikko, ja siitä on hankala kammeta vastuuta myyjälle?
Mutta siinä sika on oikeassa, maalaisjären ja oikeuden linja ei aina täsmää, mutta toivottavasti nyt maalaisjärki voittaisi.