Jääkiekon syvin olemus
Jääkiekko on kamppailu-urheilua. Lajissa kamppaillaan perimmiltään
istumapaikoista.
Pelissä on kaksi joukkuetta ja paljon numeroituja pelaajia. Heille ei
kuitenkaan ole varattu numeroituja paikkoja. Paikkoja on vähemmän kuin pelaajia. Osa
pelaajista joutuukin istuimen vapautumista odotellessaan säntäilemään aidatulla
kentällä.
Aitauksessa olo on tehty mahdollisimman vaikeaksi: kenttä on jäädytetty
vaarallisen liukkaaksi ja pelaajien jalkoihin on sidottu metalliterillä varustetut
kengät.
Lisäksi toisen joukkueen pelaajat tönivät koko ajan.
Istumapaikkoja vartioi kunkin joukkueen Capo di tutti capi. Hän on se
huonosti istuvaan ja räikeään pikkutakkiin sonnustautunut yrmy mies, joka jauhaa koko
ajan purukumia. Hän häätää muutaman pelaajan kerrallaan aitaukseen tuupittavaksi.
Penkeille jääneet eivät haluaisi päästää ketään lähtijöiden tilalle, vaan he
hakkaavat aitauksesta tulijoita isoilla hanskoillaan ja käyräpäisillä
kepeillä, eli mailoilla.
Pelaajan on mahdollista saada istumapaikka yksityisaitiostakin, mutta siitä
joutuu tappelemaan. Yksityisen istumapaikan myöntää yleensä
näkövammainen,mustavalko-paitaan sonnustautunut mies, kutsumanimeltään
Seepra. Jos Seepra ei ole päässyt aitaukseen, häntä saattaa tuurata myös Dorka tai Pelle.
Pelaaja saa istua privaattiaitiossa kuitenkin vain pari minuuttia
kerrallaan. Sitten hänen on taas lähdettävä takaisin aitaukseen tönittäväksi ja kampitettavaksi.
Pelissä on kaksi pelaajaa, joita ei päästetä ollenkaan istumaan. He
seisoskelevat aitauksen eri päissä verkosta rakennettujen laatikoiden eli maalien edessä.
Heitä kutsutaan maalivahdeiksi. Aitauksessa vuorollaan olevat pelaajat koettavat
osua näihin raukkoihin mustalla kumikiekolla, jota lyödään em. mailoilla.
Jäähallissa soitetaan usein kivaa jumppamusiikkia. Katsojilla on kaksi
tärkeää tehtävää.
Ensinnäkin katsojien on tarkasti seurattava em. mustaa kiekkoa. Jos
aitauksessa oleva pelaaja ei osu kiekolla maalivahtiin,vaan kiekko livahtaa maaliin, on
katsomon reagoitava salamannopeasti. Mikäli katsoja kannattaa sitä joukkuetta, jonka
maaliin kiekko osuu, hänen on huudettava mahdollisimman kuuluvasti "paitsio". Mikäli
katsoja kannattaa toista joukkuetta, hän voi huutaa mitä tahansa, kunhan huutaa
kovalla äänellä. Esimerkiksi "Öööh-haa-möää-haa" on suositeltava huuto.
Katsojien toinen tehtävä on tunnistaa pelissä mukana olevia vähemmistöjen
edustajia.Lajin fanaattisimmat kannattajat ovat tosi päteviä tunnistamaan
esimerkiksi joukkueisiin kuuluvia homoseksuaaleja. Pelin edetessä useaa
pelaajaa tervehditäänkin katsomosta iloisilla ja reippailla "homoo-o-o" -huudoilla.
|