Itse murrosnivelen sallima kääntymä on sen 48 astetta, mutta taulukon asteluvut tarkoittanevat kyllä pituusakselin ympäri tapahtuvaa vääntymistä (eli kuinka ruuville oletettavasti suorassa koeponnistuksessa oleva akseli menee) ennen akselin katkeamista.

Ts. akseli on varmaan paskana jo jossain puolessavälissä taulukon astemäärää, kun se on ylittänyt myötörajansa eli kiertynyt pysyvästi.

Tuo taulukko kertoo lähinnä murtolujuuden eli milloin se kiero akseli lopulta napsahtaa. Jollain isolla koneellahan nuo on muljautettu ympäri ja tuo taulukko on vähän siloiteltu versio siitä mitä kone on paperille/kuvaruudulle riipustanut (käyrien kuuluisi olla porrastettuja vähän yli puolivälinsä, kun pysyvän muodonmuutoksen jälkeen teräs alkaa muokkauslujittua vähän).

Taulukkoa pitäisi kai ymmärtää siten että alkuperäinen erittäin kovaksi karkaistu nivel katkeaa niin pienimmällä vääntömomentilla kuin pienimmällä kiertymällä n. 5400 Nm ja 25 astetta); Longfieldin karkaisemat tarvikemurrokset, joissa on käsittääkseni käytetty kylmäkarkaisua jotta teräs olisi läpikotaisemmin karkaistu kuin vakionivel, mutta joka on kuitenkin päästetty astetta alkuperäistä pehmeämmäksi iskukuormituksen keston parantumiseksi, antavatkin sitten enemmän periksi (n. 50 astetta) ennen lopullista katkeamistaan (N. 6700 Nm).

Sinänsä tuo käyrä on hassu koska minusta se kertoo että Dana 60-nivel on periaatteessa parempi kuin uusi cromo-nivel koska se ei ole mennyt niin kieroksi ennen kuin se katkeaa. Vääntömomenttihan on aika lailla sama molemmilla, mutta jos vääntö lopetettaisiin vähän ennen tuota murtumisen aiheuttavaa n. 11 000 Newtonmetriä ja akselin kuormitus otettaisiin pois huomattaisiin että Dana 60 on lähempänä alkuperäisen muotoista (sekin kyllä kiero, 45-50 astetta) kuin cromo-vetari (joka olisi ihan ruuvilla, n. 90 astetta eli neljäsosakierros).

Akseleissa on kuitenkin aika tärkeää että alkuperäinen muoto säilyy mahdollisimman hyvin, tiivisteet ja laakerit alkavat kärsiä ennen pitkää kun se akseli menee kiertyessään todennäköisesti myös vähän banaanille.

Jotta tuollaisesta taulukosta olisi oikeasti hyötyä, pitäisi siinä olla selvemmin luettavissa myötölujuudet, eli kuinka paljon vääntöä eri vetarit kestävät ennen pysyvää muodonmuutosta. Eihän teräslaatujen luokittelussa ole enää vuosikymmeniin käytetty murtolujuutta, koska se on epäkäytännöllinen ominaisuus; myötölujuus kertoo paljon enemmän teräksen käyttökelpoisuudesta.

Ei siksi etteikö nuo uudet tuotokset kelpaisi. Mitähän kello muuten on?

Note! This message was posted anonymously!