Helevetti että rissoo joskus ja kovvoo. Kamelijahtoominen venynä luokattoman pitkäks ja siellä kanssa tempoo motivaatiota lähtee jahille ihan kuin Panun mersua joskus männeinä aikoina Jussin suolla...
Tuo HattivattiHiluksi joistakin soitoista ja kyselyistä huolimatta ee taija lähtee tontilta niin perkele!, taidan kaivaa sitä inspistä tuolta sisuskaluista asti ja ropata käyntikuntoon taas. vitalis että rissoo kovasti, vaan jos vähänkään tuo muan ja taivaan valtias tseus sallii olematta ränttee satamatta piälle metriä niin jottain suattaa sattua tahi sitten ei. Antilta pitäs käävä lunastamassa rumpunenkin vintturriin poikkeen että saa sovitella rumpusoolon keulalle ja ja ja into pinkeenä tässä kirjotan... helevata...
Talavi tulloo ja LIUKKAAT, just sai mielesekseen tuon kotteron paskan ja into hävis... Joulukin tulloo. akka sua hepulin tästä vuan, ei kai immeinen syvemppään voi käsiään työnttee paskkaan.
kuin tuohon aatohommaan... Eepä tämä kettää hetkaata, ihteeni enitenkään vuan koitettaan vielä kerran, on niin mukavia ukkoja ollu tuolla mukana että itku tulloo jos tuon lopettaa tälleen...
koitellaan saaha luksori pyörimmään ja turpo vinkumman vielä kerran. sitten jos hajjoo nuppi niin oi voi oksat pois. Miel muuttuu aina välillä ja kun nuita helevatan ohroutti pätkä vitejoita kurkkii salloo ettei kukkaan näkis vuan niin mielhän se tekköö pöpelikköön kohta jälleen... halavalla pittää piästä, apuva ja neuvomisia suattaa tarvita mutta, aina joku on jottain kiljuna jelepiks. koittoo saaha selevvee, naarakkee tai tehköö jottai muuta vuan näillä männään, jakarilla ja lekalla... rystyset verillä vua ei ohta rutussa. nähhään pöpelikössä jossai joskus...
Kiitos tämä helepotti.
